Mielenterveydestä johtuvista poissaoloista miljardikulut
Kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina.
Pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin Suomessa arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää tai 26 000 henkilötyövuotta vuonna 2023, ilmenee Kelan laskelmasta.
Nyt useampi kuin joka kolmas Kelan korvaama sairauspoissaolopäivä perustuu mielenterveyden häiriöön. Menetettyjen päivien kustannus oli laskutavasta riippuen vähintään miljardi euroa.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa, jos sairastunut vähentää työntekoa puoleen.
– Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin viime vuonna yli kaksi miljoonaa työpäivää enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Työpaikoilla ja yhteiskunnassa laajemmin olisi syytä pyrkiä tukemaan työkykyä niin, että huolestuttava kehitys kääntyisi laskuun, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren tiedotteessa.
Kustannusta arvioidaan usein henkilölle maksetun palkan perusteella. Kelan laskelmassa on käytetty laskennallisia vuosittaisia palkkakuluja, jotka on kerrottu sivukulukertoimella 1,3 ja sitten jaettu laskennallisten vuosittaisten työpäivien määrällä.
Tällä tavalla laskettu kustannus yhtä menetettyä työpäivää kohden oli mielenterveyden häiriön perusteella Kelan sairauspäivärahaa saaneilla keskimäärin 176 euroa ja osasairauspäivärahaa saaneilla 237 euroa.
Menetetyn työpäivän kustannus voidaan arvioida vain karkeasti, koska todellisuudessa kustannuksia on monenlaisia. Laskelmassa ei ole voitu huomioida välillisiä kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi- ja koulutuskustannuksia, lähityöyhteisön heikentynyttä tuottavuutta tai kustannuksia terveyspalveluiden järjestämisestä.
– Todellinen kustannus menetetyistä työpäivistä on luultavasti vielä suurempi kuin meidän laskelmassamme. Laskelmaa onkin syytä pitää ennen kaikkea arviona kokonaiskustannusten suuruusluokasta, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Mikko Rissanen .
Osansa menetetystä työpanoksesta maksavat ainakin työnantajat, sosiaalivakuutuksen rahastot, valtio ja kunnat sekä poissaolijat itse. Niin työnantajat, kansalaiset kuin koko yhteiskunta hyötyvät siitä, jos mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja voidaan ehkäistä.
– Mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen on tärkeää paitsi inhimillisesti yksilöille, myös yhteiskunnalle. Kyseessä on merkittävä määrä työpanosta, joka nyt menetetään joka vuosi, huomauttaa Rissanen.
