Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2025; 80 : e43249 www.laakarilehti.fi/e43249

Mielenterveydestä johtuvien poissaolojen kasvu pysähtyi

Kela julkaisi viime vuonna maksettujen sairauspäivärahojen tilastot.

Tiiamari Pennanen

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai viime vuonna lähes 306 000 henkilöä, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 2023.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä ei kasvanut, vaan pysytteli entisellä tasolla eli noin 100 700 henkilössä. Tämä katkaisee pitkäaikaisen trendin: saajien määrä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on silti edelleen suurin diagnoosiryhmä.

Yleisin syy sairauspäivärahalle viime vuonna oli ahdistuneisuus, jonka perusteella maksettiin yli 50 000 henkilölle. Kasvua edellisvuodesta oli kolmisen prosenttia. Erityisen voimakasta kasvu oli 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä.

Seuraavaksi yleisin peruste oli masennus, jonka perusteella päivärahaa sai 38 000 henkilöä. Laskua edellisvuodesta oli viisi prosenttia.

– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvun tyrehtyminen saattaa kertoa muun muassa erilaisten psyykkiseen työkykyyn vaikuttavien toimien onnistumisesta. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden kasvu voi vaikuttaa niin, että moni työkyvyn ongelmista kärsivä siirtyy työttömäksi eikä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren tiedotteessa .

Toiseksi yleisin diagnoosiryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Niiden vuoksi päivärahaa sai noin 77 000 henkilöä, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän.

Lue lisää: Ahdistuneisuushäiriöt yleisin pidemmän sairauspoissaolon syy julkisella alalla

Lähes 15 miljoonaa päivää

Yhteensä Kela korvasi viime vuonna noin 14,8 miljoonaa sairauspäivää. Näistä mielenterveyden häiriöistä johtui noin 5,3 miljoonaa päivää.

Masennus johtaa yleensä pidempiin sairauspoissaoloihin kuin muut mielenterveyden häiriöt.

– Ilman hoitoa tai kuntoutusta pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat olla työntekijälle karhunpalvelus. Siksi olisi tärkeää pyrkiä lyhentämään poissaoloja ja samalla lisäämään hoitoa ja erilaisia kuormitusta vähentäviä joustoja työpaikoilla, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto tiedotteessa.

Kela maksaa vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.

Lue lisää: Mielenterveydestä johtuvista poissaoloista miljardikulut

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030