Mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ammattiryhmissä
Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat poissaolot vähenivät kymmenen vuoden aikana.
Ammatti- ja diagnoosiryhmien välillä on huomattavia eroja pitkissä sairauspoissaoloissa, selviää Kelan tuoreesta rekisteritutkimuksesta.
Aineistona käytettiin 25–64-vuotiaiden suomalaisten työssäkäyvien rekisteritietoja vuosilta 2011–2021. Seurattavina oli vuosittain noin kaksi miljoonaa henkilöä. Mukana ovat yli 10 päivää kestäneet sairauspoissaolot.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet kaikissa ammattiryhmissä vuodesta 2017 alkaen, etenkin toimihenkilöasemassa työskentelevillä.
Mielenterveyden häiriöt nousivat 2010-luvun aikana yleisimmäksi pitkän sairauspoissaolon perusteeksi sekä ylemmillä että alemmilla toimihenkilöillä. Kaikkein jyrkintä kasvu on alemmassa toimihenkilöasemassa olevilla naisilla.
Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet niin toimihenkilöillä, työntekijöillä kuin yrittäjilläkin. Eniten ne vähenivät työntekijöillä, mutta ovat edelleen heillä selvästi yleisin pitkän sairauspoissaolon peruste.
Ylemmillä toimihenkilöillä, eli vaativissa asiantuntija- tai esimiestehtävissä työskentelevillä, ja yrittäjillä sairauspoissaolot olivat muita harvinaisempia.
Kaikkiaan pitkät poissaolot vähenivät jonkin verran koko kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana.
Tutkimusartikkeli julkaistiin tiedelehti BMJ:ssä helmikuussa.
Henkinen hyvinvointi keskiöön
Tutkijoiden mukaan mielenterveyden häiriöiden poissaoloja on ehkäistävä jokaisessa ammattiryhmässä. Toimihenkilöiden kohdalla erityisesti tulee kiinnittää huomiota psyykkisiin työoloihin ja henkiseen kuormitukseen.
Työntekijöiden kohdalla keskiössä ovat edelleen fyysiset työolot, mutta mielen hyvinvoinnin tekijät ovat heilläkin yhä tärkeämpiä.
– Erityisesti työn psyykkisen kuorman hallinta näyttää nyt keskeiseltä ammattiryhmästä riippumatta, sanoo kertoo tutkimusprofessori Jenni Blomgren tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että myös yksityiselämän haasteet sekä yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin.
