Mielenterveyden hoito mullistui?
Onko viisivuotias Terapiat etulinjaan -malli huikea menestys perustason palveluiden tukena, vai osaratkaisu muiden joukossa?
Perustason mielenterveyspalveluissa on viiden vuoden aikana kaikessa hiljaisuudessa tapahtunut suuri mullistus.
Näin näkee Terapiat etulinjaan -toimintamallin hankejohtaja, professori Samuli Saarni .
Yhä useampi suomalainen saa apua mielenterveyden häiriöönsä jo perustasolla. Näyttöön perustuvaan hoitoon myös pääsee aiempaa nopeammin.
– Perustason mielenterveyspalvelut on käytännössä rakennettu uudestaan koko maassa sote-uudistuksen vuoksi, kertoo Saarni.
Hän näkee, että hyvinvointialueiden tekemää kehitystyötä on tukenut Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Mallia ryhdyttiin rakentamaan vuoden 2020 alussa.
Nopeasti hoitoon
Malliin kuuluu esimerkiksi ammattilaisten kouluttamista näyttöön perustuvien hoitojen antamiseen, nopeasti alkavia matalan kynnyksen hoitoja, porrastettu hoitomalli, digitaalisten alustojen kehittämistä ja Terapianavigaattori, joka auttaa ammattilaista hoidon tarpeen arviossa.
– Tämä alkaa näkyä nyt laajasti: ammattilaisia on koulutettu paljon, näyttöön perustuvia hoitoja annetaan paljon. Kognitiiviset terapiat ovat ylivoimaisesti yleisin hoitomuoto, Saarni kertoo.
Useilla hyvinvointialueilla jonot perustason mielenterveyspalveluihin on saatu purettua ja myös pidettyä poissa porrastetun hoitomallin ja digituen myötä. Myös erikoissairaanhoidon jonot ovat lyhentyneet.
Olennaista on Saarnin mukaan kansallinen yhteistyö: mukana yhteiskehittämisessä ovat kaikki hyvinvointialueet.
Kevyitä hoitoja ensin
Porrastetussa hoitomallissa ensimmäisellä portaalla on nopeasti alkavia kevyitä hoitomuotoja. Niistä eniten käytetty on ohjattu omahoito, joka perustuu uudistetun Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien käyttöön ammattilaisen tukemana.
– Jos tämä ei riitä tai sovellu, pyritään tarjoamaan monipuolinen valikoima erilaisia lyhytterapioita, Saarni kertoo.
Nämä perustuvat useimmiten kognitiivis-behavioraalisiin tai interpersonaalisiin terapiasuuntauksiin, joihin perustason ammattilaisia on viime vuosien aikana laajasti koulutettu.
Lisäksi perustasolla voidaan tarjota nettiterapioita, lyhytpsykoterapioita ja monia muitakin palveluita.
Tavoitteena on, että hoito alkaa nopeasti, mutta samaan aikaan resurssit riittävät myös vaikeimmin sairaille.
Apua digistä
Ammattilaisten kouluttamisessa apuna on digitaalinen kansallinen digitaalinen terapiakoulutusalusta.
– Tämä mahdollistaa hyvinvointialueille kattavan kouluttamisen näyttöön perustuviin menetelmiin. Olemme kouluttaneet perustason ammattilaisia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, opiskelijahuollossa ja myös erikoissairaanhoidossa, Saarni kertoo.
Netissä toimivan Terapianavigaattorin avulla hoidon alku sujuvoituu. Terapianavigaattori on digitaalinen apuväline esitietojen keräämiseen. Kysymyksiin vastataan netissä etukäteen. Tämä auttaa ammattilaista arvioimaan hoidon tarpeen oikein jo ensimmäisellä tapaamisella. Arvio tehdään yhdessä potilaan kanssa.
– Terapianavigaattorin avulla vähennetään arviointiin käytettävää aikaa ja lisätään näyttöön perustuvien hoitojen antamiseen käytettävää aikaa, Saarni kertoo.
Käyttäjiä oli yli satatuhatta vuonna 2024.
Käänne parempaan?
Hyvillä peruspalveluilla halutaan helpottaa myös Kelan tukemiin kuntoutuspsykoterapioihin pääsyä niitä tarvitseville.
Hoitoon pääsyn helpottuminen voi Saarnin näkemyksen mukaan näkyä jo siinä, että mielenterveysperusteisten sairauslomien ja Kelan korvaamien kuntoutuspsykoterapioiden määrän kasvu on pysähtynyt.
– Nämä ovat toki monitahoisia ilmiöitä, mutta selvä käänne parempaan on joka tapauksessa tapahtunut, Saarni sanoo.
Hän näkee, että onnistumisen taustalla on kansallisen yhteistyön rakentaminen osana soteuudistusta.
