Lyhytinterventiot eivät riitä itsemurhayritysten jälkeen
Erityisen tärkeää on hoitopolun jatkuvuus.
Itsemurhaa yrittäneiden kokemukset terveyspalveluista ovat epätasaisia, kertovat PsM Selma Gaily-Luoman väitöstutkimuksen tulokset. Terveyspalveluista oli useimmiten saatu ainakin jonkin verran apua, mutta hyvien kohtaamisten sekaan mahtui myös hyödyttömäksi tai jopa haitalliseksi koettua vuorovaikutusta.
Gaily-Luoma etsi väitöskirjassaan ymmärrystä itsemurhaa yrittäneiden tarpeista terveyspalveluiden kehittämiseksi. Tärkeä johtopäätös oli, että itsemurhaa yrittäneet ovat toimijoita, jotka aktiivisesti etsivät omasta näkökulmastaan parasta ratkaisua tilanteeseensa.
Palveluissa navigoidessaan he arvioivat jatkuvasti niiden hyödyllisyyttä ja mielekkyyttä omien tarpeidensa näkökulmasta. He olivat herkästi valmiita vetäytymään, jos palvelut eivät tuntuneet vastaavan tarpeisiin. Tätä ei terveyspalveluissa otettu kovin johdonmukaisesti huomioon.
Monet itsemurhaa yrittäneet kuvasivat hoitotilanteita, joissa vuorovaikutus tuntui pakottavalta, ohittavalta tai esineellistävältä. He vetäytyivät silloin hoidosta tai alkoivat vastustaa sitä.
Gaily-Luoma korostaa, että vahvistamalla ammattilaisten edellytyksiä yhteistoiminnalliseen työotteeseen voitaisiin tukea itsemurhaa yrittäneiden sitoutumista palveluihin.
– Tiedetään, että itsetuhoisuudesta kärsivät putoavat erityisen helposti terveyspalveluista. Hoitoon sitouttamiseksi olisi tärkeää olla jatkuvasti kiinnostuneita heidän näkökulmastaan.
Henkilöt ohjautuivat tutkimukseen Mieli ry:n itsemurhaa yrittäneiden lyhytinterventiosta Linitystä. Kaikki olivat käyttäneet aiemmin päivystyspalveluja, ja osa oli käyttänyt työterveyshuollon sekä opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Suurin osa oli ollut psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Osallistujat olivat 18-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin, ja he asuivat pääkaupunkiseudulla.
Hoidon jatkuvuus ongelma
Gaily-Luoma haastatteli heidät, kun lyhytintervention viimeisestä käynnistä oli kulunut 4–10 viikkoa. Hoidon jatkuvuus koettiin suureksi ongelmaksi.
Henkilöt kokivat lyhytintervention hyödylliseksi ja saivat siitä apua. Lyhytinterventio käynnisti muutoksen.
Lyhytintervention jälkeen puolet tutkimukseen osallistujista koki, että he olivat jääneet ikään kuin odotustilaan. He eivät tienneet hoidon jatkumisesta, vaikka useimmilla oli hoitosuhde psykiatrian poliklinikalla. Lyhytinterventiossa syntynyt toivo oli alkanut heikentyä. Loput osallistujat puolestaan tunsivat, että he kulkevat palvelujen tuella kohti toipumista.
Gaily-Luoman mukaan näyttöön perustuvat interventiot kuten Linity eivät yksin riitä itsetuhoisuuden kaltaisten monimutkaisten ongelmien hoidossa.
– Erittäin oleellista on hoitopolun psykologinen jatkuvuus. Lyhytinterventioista saadut hyödyt menetetään nopeasti, jos ihmiset jäävät sen jälkeen tyhjän päälle ja eivät tiedä, miten käynnistynyttä muutosta tuetaan jatkossa.
Kokemukset lyhytinterventiosta yllättivät
Gaily-Luoma oli hämmästynyt siitä, että kolmen käyntikerran lyhytinterventio koettiin niin hyödylliseksi.
Hän ajatteli aiemmin, että vaikeasti oireilevat ja hankalassa tilanteessa olevat ihmiset olisivat kokeneet lyhytintervention kuormittavaksi ja riittämättömäksi.
– Monet kertoivat, että he olivat osallistuneet lyhytinterventioon nimenomaan siksi, että se oli niin lyhyt ja oli tuntunut helposti lähestyttävältä.
Liian yksilökeskeisiä palveluja
Itsemurhaa yrittäneillä oli paljon ihmissuhteidensa vahvistamiseen liittyviä tavoitteita.
Henkilöt toivoivat, että olisivat päässeet purkamaan läheisiin suhteisiinsa liittyviä jännitteitä ja konflikteja. Monien toiveissa oli myös uusien ihmissuhteiden luominen.
He kokivat, että heitä hoidettiin liian yksilökeskeisesti. Terveyspalvelujärjestelmä ei tarjonnut tukea ihmissuhteiden vahvistamiseen.
Gaily-Luoman mielestä palveluja kehitettäessä tulisi ottaa huomioon, että itsemurhayritykset liittyvät ja vaikuttavat myös itsemurhaa yrittäneen ihmissuhteisiin. Siksi palveluiden tulisi tarjota myös suoraan niihin kohdennettua tukea.
PsM Selma Gaily-Luoman väitöskirja Co-constructing recovery in suicidal crises: Service users’ perspectives on healthcare and crisis services after a suicide attempt tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14. syyskuuta.
