Lisäys koulutusresursseihin on edellytys koulutusmäärien kasvulle

Jos STM:n työryhmä niin esittää, Lääkäriliitto ei vastusta koulutusmäärien maltillista lisäystä, mutta tärkeintä on parantaa koulutuksen resursseja.

Keskustelun kärki pitäisi kohdentaa lääkärien koulutusmääristä lääketieteellisten tiedekuntien koulutusresursseihin, näkevät Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita ja toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.

– Tällä hetkellä sekä koulutettavat että kouluttajat ovat sitä mieltä, että resurssit ovat riittämättömiä, Aaltonen sanoo.

Tämä näkyy muun muassa siinä, että kliinisessä opetuksessa ryhmäkoot ovat liian suuria, eikä opetukseen pystytä satsaamaan riittävästi.

– Nykyiset koulutusresurssit ovat ehkä noin 60 prosenttia siitä, mitä tarvittaisiin tämänhetkisten opiskelijamäärien koulutukseen, Koivuviita sanoo.

– Viestimällä, että lääkäreiden lisäkoulutusta ei vastusteta, Lääkäriliitto haluaa fokusoida keskustelun koulutusresursseihin, Aaltonen sanoo.

Opiskelijoiden viesti on kuultu

Koivuviita sanoi Lääkäripäivien avajaispuheessaan, ettei Lääkäriliitto vastusta lääkärien koulutusmäärien kasvattamista, jos sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmän tarvearvio niin osoittaa.

Tällä Lääkäriliitto tarkoittaa sitä, että se tukee sitä mallia, jonka työryhmä valmistelee.

Tähän liittyy kuitenkin toivomus siitä, että keskustelun muut osapuolet kuulevat huolen ja osallistuvat aidosti keskusteluun niukoista koulutusresursseista.

– Haluamme päästä keskustelemaan siitä, että opetukseen tarvitaan lisää resursseja, Koivuviita sanoo.

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus toi selvästi esiin sen, että opetuksen laatu kärsii jo tällä hetkellä.

– Olemme kuulleet opiskelijoiden viestin siitä, että resurssit ovat liian vähäiset ja ryhmäkoot klinikassa liian suuret. Opetus ei ole niin hyvää kuin olisi mahdollista, vaikka opettajat ovat hyviä ja sitoutuneita, Koivuviita sanoo.

Huolena on myös se, että jos opetuksen resursseissa on puutteita, valmiuksien hankkiminen siirtyy ensimmäisiin työpaikkoihin, joissa myös ollaan tiukoilla.

Avustavaa henkilökuntaa pitäisi lisätä

Lääkärien koulutusmäärien lisääminen ei vaikuta tämänhetkiseen lääkäripulaan, vaan kyseessä on kaksi erillistä ongelmaa.

Jos koulutusmääriä lisätään nyt, erikoislääkäreitä on enemmän 2030- ja 2040-luvuilla. Silloinkin heitä tarvitaan, sillä yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa ainakin vuoteen 2070 saakka ja erityisesti yli 80-vuotiaiden määrä on runsaassa kasvussa.

– Lääkäripula ei ole lääkäreiden eikä potilaiden etu, Aaltonen sanoo.

Tämänhetkiseen lääkäripulaan – ja myös hoitajapulaan – olisi yksinkertaisinta ja nopeinta vaikuttaa lisäämällä avustavan henkilökunnan määrää. Terveyskeskuslääkärin päivittäisestä työstä jopa 20 prosenttia on sellaista, johon ei tarvita lääkärin koulutusta.

– Työnkuvat pitäisi tarkastella uudelleen. Tästä vapautuisi jopa päivä viikossa potilastyöhön, Koivuviita sanoo.

Toinen asia on, tekevätkö lääkärit myös sellaista työtä, jota kenenkään ei olisi tarpeen tehdä.

– Kaikenlaisen kirjaamisen määrä on lisääntynyt. Tällä saadaan varmaankin laatua kehitettyä, mutta onko siihen varaa? Pitäisikö mieluummin satsata enemmän potilastyöhön? Aaltonen kysyy.