Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2022;77:e31918, www.laakarilehti.fi/e31918

Liikkumattomuus on kasvava terveysuhka – "Tässä on nähtävissä trendi kautta maailman"

Globaaleja terveyshaasteita pohditaan Helsingin yliopiston keskustelusarjassa.

Tiiamari Pennanen

Mitä globaaleja terveysuhkia tulemme kohtaamaan lähitulevaisuudessa ja miten niitä voitaisiin ratkoa tutkimuksen avulla? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston neliosaisessa keskustelusarjassa Kaiken maailman terveys.

Sarjan avausjaksossa 30. maaliskuuta aiheena oli ihmisten, eläinten ja koko ekosysteemin terveyteen vaikuttavien tekijöiden kytkeytyminen toisiinsa. Näistä yllättävistäkin kytköksistä keskustelivat Planetary Health -lääkäri  Hanna Haveri , immunologian professori Seppo Meri  sekä uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori  Tarja Sironen .

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalien terveysuhkien kehittymiseen monella tapaa, esimerkiksi veden saastuvuus lisääntyy ja saatavuus heikkenee. Sillä on myös muita, ei niin ilmiselviä vaikutuksia. Seppo Meri nosti esiin, että ilmastonmuutos on kytköksissä liikuntaan.

– Mitä puhtaampi luonto, sitä mukavampi siellä on liikkua.

Liikkumattomuus ja ylipaino nousivat muutenkin keskustelussa esiin yhtenä lähitulevaisuuden isona terveyshaasteena, johon tulisi kiinnittää nyt enemmän huomiota. Ne rasittavat terveyttä enenevässä määrin koko maailmassa.

­– Tässä on nähtävissä trendi kautta maailman, myös kehitysmaissa, sanoi Meri.

Hanna Haverin mielestä koronakeskustelussa on puhuttu yllättävän vähän elintapoihin liittyvistä haasteista ja tarttumattomista taudeista.

Lue myös

– Esimerkiksi ylipaino ja lihavuus ovat riskejä myös vakavalle koronaviruksen aiheuttamalle taudille. Tärkeää olisi kannustaminen terveisiin elämäntapoihin. Sitä työtä pitäisi tehdä koko ajan, oli sitten korona tai ei.

Globalien terveyshaasteiden ratkomiseen tarvitaan tieteenalojen välistä yhteistyötä. Tarja Sironen on tehnyt korona-aikana paljon tutkimusyhteistyötä muun muassa fyysikoiden kanssa. Seuraava haaste on hänen mukaansa yhdistää luonnontieteet ja sosiaalitieteet.

– On herätty siihen, että on ihan sama, millaisia torjuntakeinoja keksitään, jos ihmiset ei ota niitä käyttöön. Siksi pitää ottaa sosiaalitieteet mukaan. 

Keskustelun tallenteen voi katsoa Tiedekulman sivulta . Seuraavat osat käsittelevät pandemioiden anatomiaa, ilmastonmuutoksen vaikutusta terveyteen ja "hiljaista pandemiaa" eli antibioottiresistenssiä.

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030