Lasu-tiimi otti uudenlaisen otteen sijoitetuista nuorista
Etelä-Pohjanmaalla paneudutaan nuoren tilanteeseen kokonaisvaltaisesti.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian poliklinikalla on otettu uudenlainen ote lastensuojeluyksiköihin sijoitettujen nuorten psykiatrisesta hoidosta.
Poliklinikalla on noin vuoden verran toiminut Lasu-tiimi. Sen tavoitteena on kehittää laadukasta ja yhtenäistä toimintamallia, joka yhdistää lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian parhaan osaamisen.
Lasu-tiimiin kuuluu psykiatrian erikoislääkäri, psykologi ja kolme sairaanhoitajaa.
Aiemmin tilanne on ollut varsin jäsentymätön, toteaa psykiatrian erikoislääkäri ja nuorisolääkäri Antti Koivukangas .
– Etelä-Pohjanmaalla on aika paljon lastensuojeluyksiköitä, noin 30, ja sijoituspaikkoja on 376. Nuorista noin kolmannes on meidän potilaitamme, hän kertoo.
Tilanteesta tekee vielä monimutkaisemman se, että potilaista noin kaksi kolmannesta on muualta Suomesta. Yhteistyötä tehdään yli sadan eri hyvinvointialueilla olevan sosiaalityöntekijän kanssa.
– Toimijoita on paljon, ja roolit ja vastuut olivat osin epäselviä. Aiemmin tuntui, että lapset ovat yksin maailmassa, samoin yksiköt ja lasten sosiaalityöntekijät, Koivukangas taustoittaa.
Usein nuori joutui kohtaamaan vaihtuvia henkilöitä nuorisopsykiatrian poliklinikalla, eikä lastensuojelulaitoksessa ollut tietoa, kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä.
Jokaisella oma vastuuhoitaja
Nyt vastuukysymykset on selkeytetty. Jokaiselle nuorelle on nimetty lääkäri. Jokaisella laitoksella on yhdyshenkilönä oma sairaanhoitaja, jonka vastuulle kuuluvat kaikki kyseisessä laitoksessa olevat nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaat.
Työotteena on tutkia ja mallintaa nuoren tilanne kokonaisvaltaisesti ja varmistaa, että siitä on jaettu ymmärrys kaikkien toimijoiden kesken.
Lasu-tiimissä toimitaan niin, että lähetteen saapuessa vastuuhoitaja ryhtyy selvittämään nuoren tilannetta. Ensimmäiseksi hän ottaa yhteyden yksikköön, nuoreen, nuoren sosiaalityöntekijään, kouluun ja vanhempiin kootakseen mahdollisimman paljon taustatietoa nuoresta.
Etelä-Pohjanmaan lastensuojeluyksiköt on jaettu kolmen hoitajan kesken.
– Nyt yksiköiden ohjaajat tietävät kenelle soittaa nuoren asioissa, kertoo sairaanhoitaja Marjo Ojala , Koivukankaan työpari.
Ojala käy laitoksissa paikan päällä ja tekee säännöllisiä sovittuja yksikkösoittoja.
Kun yhteydenotot eivät jää sen varaan, että laitoksesta soitetaan vasta kriisitilanteessa, asioita voidaan käsitellä ennakoivasti.
Vastuuhoitajan työhön kuuluu myös laitoksen ohjaajien tukemista ja ohjaamista.
Ojalan tuntuma on, että lastensuojelulaitosten nuorten käynnit nuorisopsykiatrian päivystyksessä ovat vähentyneet uuden työotteen myötä.
– Kuulostaa siltä, että tämä työllistää paljon, mutta todellisuudessa tämä työllistää vähemmän, kun toimitaan proaktiivisesti, hän kertoo.
Hyvää palautetta
Koivukangas kertoo olevansa innoissaan uudesta työotteesta.
– Tämä on ytimeltään tärkeää perusoikeustyötä, lapsen suojelun varmistamista. Saamamme hyvä palaute on tietysti rohkaissut meitä, hän iloitsee.
Kun tilanteisiin on paneuduttu kokonaisvaltaisesti, on ongelmien taustalta löytynyt nuoren tilanteeseen selvyyttä tuovia juurisyitä, kuten vaikeitakin oppimisen ongelmia, jopa kehitysvammaepäilyjä.
Tavoitteena on Koivukankaan mukaan säilyttää avoin ja rehellinen dialogi haastavissakin tilanteissa: jos yksikössä esimerkiksi ei ole onnistuttu suojelemaan nuorta päihteiltä, siitä puhutaan suoraan.
