Lapsia syntyy eniten korkeasti koulutetuille
Laskua oli kuitenkin kaikissa koulutusryhmissä.
Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyys oli vuonna 2023 sitä korkeampi, mitä korkeampi koulutus naisella oli, tiedottaa Tilastotietokeskus .
Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,59 vuonna 2023. Luku oli laskenut kymmenen vuoden aikana 17 %.
Alimman korkea-asteen tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan 1,26, mikä oli laskenut vuodesta 2014 yhteensä 29 %.
Matalammin koulutetuilla syntyvyys oli selvästi alempi: toisen asteen koulutuksen suorittaneilla naisilla kokonaishedelmällisyys oli 1,04 lasta naista kohti. Luku oli laskenut kymmenessä vuodessa 31 %. Naisten, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kokonaishedelmällisyysluku oli 0,94. Heillä syntyvyys oli laskenut kymmenessä vuodessa eniten, peräti 37 %.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Koulutusasteen mukaiset kokonaishedelmällisyysluvut on laskettu vain Suomessa syntyneille, sillä maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä Suomessa kattavasti.
Vuonna 2023 syntyi 43 383 lasta. Lapsista 36 049 syntyi Suomessa syntyneille naisille.
Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 ja ulkomaalaistaustaisten 1,42 vuonna 2023. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys oli hieman korkeampaa, 1,45 lasta naista kohden. Kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten syntyvyys on laskenut 27 % ja ulkomaalaistaustaisten 29 %.
Tilastokeskuksen syntyperäluokituksen mukaan henkilö luokitellaan suomalaistaustaiseksi, jos vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat puolestaan henkilöt, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
