Länsi-Uusimaa on kuin Suomi pienoiskoossa
Tuskin millään muulla hyvinvointialueella on yhtä monia haasteita.
Anu Mustakari on Espoon avosairaanhoidon johtava ylilääkäri. Ensi vuoden alusta lähtien hän toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisten terveyspalvelujen linjajohtajana. Hyvinvointialueeseen kuuluu kymmenen kuntaa: Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.
Lääkärilehti kysyi, mitä hän sote-uudistukselta odottaa ja mikä siinä pelottaa.
Anu Mustakari:
– Länsi-Uusimaa on kuin Suomi pienoiskoossa. Se on varsin heterogeeninen alue: siihen kuuluu maan toiseksi suurin kaupunki, on maaseutua, on paljon ruotsinkielisiä ja maahanmuuttajia. Tuskin millään muulla hyvinvointialueella on yhtä monia haasteita. Tämä tekee muutoksesta tosi mielenkiintoisen. Odotan, että saamme luotua hyvää työntekoa tukevan johtamisjärjestelmän.
Kun kymmenen kunnan terveyspalvelut yhdistyvät, pystymme vahvistamaan tuotannon perusrakennetta. Vie varmaan vuoden tai pari, että asiat saadaan maaliin, mutta kyvykkyys tukea palveluja paranee.
Odotan myös, että hyvien toimintatapojen tunnistaminen ja levittäminen tehostuu. Espoon yhdentoista terveysaseman kesken tämä on jo havaittu: kun yhdellä asemalla keksitään jokin uusi, hyvä käytäntö, toiset ottavat siitä pian koppia. Jatkossa mahdollisuuksia on vielä enemmän.
Huolta henkilöstön jaksamisesta
– Suurin pelko liittyy henkilöstön jaksamiseen. Takana on historiallinen pandemia, joka oli henkilöstölle raskas. Heti sen jälkeen tulee valtava sote-muutos.
Myös tietojärjestelmät asettavat haasteita. Niiden käytön pitää olla helppoa ja yksinkertaista. Pelkään, että alkuun näin ei ole.
Entä pelkäävätkö potilaat, että terveysasemat eivät toimisi kunnolla vuodenvaihteen jälkeen? Tärkeää olisi saada perille viesti, että terveyspalvelut jatkuvat ennallaan, samassa tutussa paikassa. Sen viestin haluamme Länsi-Uudellamaalla potilaille varmistaa.
