Länsi-Uudellamaalla suunnataan katsetta hyötyjen vaiheeseen
Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin mukaan koko henkilöstölle on eduksi se, että nyt joudutaan ajattelemaan uudella tavalla.
Länsi-Uudenmaa on yksi niistä harvoista hyvinvointialueista, joilla moni asia jouduttiin vuodenvaihteessa rakentamaan uusiksi aivan alusta.
Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn kuvailee sähköpostitse, että siirtymästä suoriuduttiin hyvällä yhteistyöllä, suunnittelulla ja ennakoinnilla. Hänen mukaansa alueella ollaan yhä toiminnan vakauttamisen vaiheessa, eli osa siirtymään liittyvistä asioista ja tehtävistä on vielä edessä.
– Nyt on aika suunnata katsetta hyötyjen vaiheeseen, jossa uudistuksen positiiviset vaikutukset alkavat näkyä. Esihenkilöt ja henkilöstö ovat kaikki uuden edessä. Tämä on meille eduksi, kun joudumme kaikki ajattelemaan ja oppimaan asioita uudella tavalla, Svahn kertoo.
Hänen mukaansa vuodenvaihteen järjestämisvastuun vastaan ottaminen vaati kaikilta kovaa työtä ja vaivannäköä.
– Esimerkiksi palkanmaksun varmistamiseen osallistuivat koko henkilöstö ja erityisesti esihenkilöt. Täysin ongelmatonta palkanmaksu ei ole vieläkään, mutta virheiden osuus on pieni.
Säästöpaineiden kanssa pärjääminen vaatii myös ponnisteluita.
– Länsi-Uudellamaalla vuoden 2023 rahoitusvaje on noin 70 miljoonaa euroa. Vaje muodostuu, koska hyvinvointialueiden rahoituksessa ei huomioida riittävästi esimerkiksi lakisääteisten tehtävämuutosten kustannuksia, inflaatiota ja sote-alan palkankorotuksia.
Rahoitusvajeen vaarana on, että toimintaa joudutaan sopeuttamaan kestämättömästi, Svahn mainitsee.
– Tämä voi pahimmillaan lisätä palvelutarvetta ja kasvattaa kustannuksia tulevaisuudessa.
Palvelustrategiasta päätetään loppuvuodesta
Hyvinvointialuejohtaja kertoo, että talouden tasapainotus on osa palvelustrategiaa, josta päätetään loppuvuodesta.
– Jatkossa meidän täytyy aktiivisemmin etsiä tapoja saavuttaa mahdollisimman pienellä panoksella mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Lisäksi säästöjä tulee hakea luopumalla sellaisesta tekemisestä, josta ei ole asiakkaalle hyötyä, kuten tarpeettomista lääkärinlausunnoista ja -todistuksista.
Myös Länsi-Uudellamaalla kaikki hyvinvointialueen yleisimmät ammattinimikkeet kuuluvat työvoimapula-aloihin. Svahnin mukaan erityisesti pulaa on lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, ensihoitajista, lähihoitajista, hammashoitajista, lääkäreistä ja sairaanhoitajista.
– Henkilöstöpulan ratkaiseminen edellyttää hyvinvointialueen omien toimien lisäksi yhteiskunnallisia työvoimapoliittisia päätöksiä, kuten ulkomaisen rekrytoinnin helpottamista.
Ongelmat palkoissa tuottavat päänvaivaa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies Sari Louko-Kosonen arvioi sähköpostitse, että vuodenvaihteesta selvittiin "yllättävän hyvin". Hän uskoo, että siinä auttoivat kattavat varautumissuunnitelmat sekä huolehtiminen palkanmaksun toimivuudesta.
– Virheitä palkoissa oli, mutta kaikille ne saatiin maksettua. Harmillista on kuitenkin se, että palkkojen oikeellisuudessa on edelleen ongelmaa, ja korjausliikkeet tapahtuvat tuskastuttavan hitaasti, Louko-Kosonen kertoo.
Hän mainitsee, että "lisämauste" palkkaongelmissa on se, että kukaan ei ole oikein varma, että miten palkkakuittia pitää lukea.
– Pääluottamusmiehenä en koe pystyväni auttamaan jäseniä, kun en itsekään ymmärrä palkkakuitin merkintöjä, hän sanoo.
Säästöpaineet ovat kovat, pääluottamusmies myöntää.
– Erilaisia laskelmia on esitelty. Miten ne viedään käytäntöön, on minulle vielä epäselvää. Tärkeää on pitää kiinni ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Valitettavan paljon meillä väki vaihtuu ja on pulaa eri ammattilaisista.
Louko-Kosonen summaa, että paljon on opittu, mutta paljon on vielä opittavaa.
– Muutoksia ja korjausliikkeitä joudutaan varmasti vielä tekemään. Yleisilmapiiri on kuitenkin positiivinen, ja kaikilla on halu saada asiat toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, hän kiittelee.
