Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi yleistyi Suomessa
Kasvua selittää pitkälti Ukrainan sota.
Lääkkeille vastustuskykyiset tuberkuloosikannat ovat lisääntyneet Suomessa.
Aiemmin Suomessa todettiin vuosittain 2–5 moniresistenttiä eli MDR-tuberkuloositapausta. Toissa vuonna niitä löytyi 9, viime vuonna jo 12 tapausta.
MDR-tuberkuloosi on resistentti tärkeimmille lääkkeille eli isoniatsidille ja rifampisiinille. Kahdessa tapauksessa viime vuonna kanta oli resistentti myös fluorokinoloneille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Hanna Soini kertoo, että kasvua selittää pitkälti Ukrainan sota. Puolet viime vuoden MDR-tapauksista todettiin Ukrainasta Suomeen paenneilla.
Aiemmin MDR-tapauksista kolmasosa oli syntyperäisillä suomalaisilla. Kahtena viime vuonna suomalaissyntyisillä potilailla on ollut vain yksittäisiä tapauksia.
Ukrainasta Suomeen 2022–2023 tulleilla on todettu yhteensä 30 tuberkuloositapausta, joista 14 on ollut moniresistenttejä.
Ei ole levinnyt Suomen sisällä
Suomessa todettiin viime vuonna yhteensä 174 uutta tuberkuloositapausta. Määrässä ei ole suurta muutosta edelliseen vuoteen nähden.
Tieto on saatu 31. tammikuuta, ja luku voi vielä hiukan nousta.
– Loppuvuoden viljelyt ovat vielä kasvamassa, mutta alle 200:aan varmasti jäädään, Soini arvioi.
Valtaosa tapauksista on maahanmuuttajilla.
– Ukrainassa on hankala tuberkuloositilanne ja paljon moniresistenttiä kantaa, jota on hankalampi hoitaa, toteaa infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila .
Ukrainassa tuberkuloosin esiintyvyys on WHO:n mukaan 90/100 000, Suomessa 3,1/100 000 asukasta.
Ukrainasta tulleiden tauti on yleensä havaittu jo Ukrainassa, tai matkan varrella, ja hoito on jo käynnissä Suomeen tullessa.
– Tiedossa ei ole yhtään tapausta, että MDR-tuberkuloosi olisi levinnyt Suomessa, Soini lisää.
Husissa käytetty uusia lääkkeitä
Ukrainassa myös HIV on yleisempi kuin Suomessa.
Soinin mukaan Suomessa todettujen HIV-tapausten määrä on noussut pitkälti Ukrainasta tulevien pakolaisten myötä.
Samaa sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Husista. HIV-potilaiden määrä on osittain Ukrainan tilanteen ja muunkin maahanmuuton vuoksi kasvanut.
Samalla tavalla kuin tuberkuloosi, HIV on yleensä diagnosoitu jo Ukrainassa ja hoito vain jatkuu Suomessa.
Varsinaiset sotaan liittyvät infektiot eivät näy Suomessa niin paljon kuin niissä maissa, jotka ovat vastaanottaneet enemmän haavoittuneita ja vammautuneita. Esimerkiksi haavainfektioissa on esiintynyt antibiooteille resistenttejä bakteereja.
Resistenssitilanne on muutenkin huonompi Itä-Euroopan maissa, ja kun sairaalat ovat kuormituksen alla, nämä bakteerit leviävät.
Esimerkiksi Oslossa on perustettu oma osasto sotavammapotilaiden hoitoon infektioiden leviämisen estämiseksi.
Yksittäisiä Ukrainan sotavammapotilaita on hoidettu Husissakin.
– Olemme joutuneet joissakin tilanteissa käyttämään uudempia, resistenttien mikrobien hoitoon tarkoitettua antibiootteja, joita meillä ei ole aikaisemmin käytetty, Asko Järvinen kertoo.
Lasten rokotuksissa voi olla puutteita
Asiantuntijat korostavat, että sotaa paenneiden infektiot eivät aiheuta epidemiaongelmaa Suomen väestölle. Tapausmäärät ovat vielä pieniä.
– Terveydenhuollon henkilökunnan täytyy kuitenkin muistaa riskit, jotta he osaavat toimia, Veli-Jukka Anttila sanoo.
Tuberkuloosin seulonnasta on vakiintuneet käytännöt maahanmuuttajille. Suositus on, että kaikille Ukrainasta paenneille tehdään tuberkuloosiseulonta maahantulovaiheessa.
– Meillä ei ole vielä tarkkoja lukuja siitä, kuinka hyvin tämä on toteutunut, Hanna Soini sanoo.
Ulkomailta tehtyihin sairaalasiirtoihin on hyvät ohjeet ja varotoimet. Kosketuseritys ehkäisee tautien leviämistä teho- ja vuodeosastoilla. Resistenttien mikrobien leviämisen ehkäisyssä käsihygienian toteutuminen on merkittävin toimenpide.
Kun terveydenhuoltojärjestelmä ei sota-alueella toimi normaalisti, lasten rokotukset eivät ole kovin hyvin toteutuneet.
– Riski tuhkarokon aiheuttamalle epidemialle on olemassa, jos rokotuskattavuus ei ole riittävä. Tärkeää on tarkistaa lasten rokotustilanne, Anttila muistuttaa.
Toisaalta Suomessa lasten tuhkarokkorokotuskattavuus on edelleen korkea, 94 prosenttia, eikä laajaa epidemiaa siten voi meillä syntyä.
