Lääkistä ei yleensä keskeytetä
Todistusvalinnan mahdollisesta vaikutuksesta keskeyttämisiin ei vielä ole tietoa.
Lääketiedettä on pidetty alana, jota ei yleensä keskeytetä, jos opiskelupaikka on saatu. Tilanne vaikuttaa säilyneen samana.
– Mutu-tuntuma on, että lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavasta opiskeluoikeudesta ei luovuta, kertoo opintopäällikkö Henriikka Salminen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Hän huomauttaa, että jotta opiskelijan voisi varmasti sanoa keskeyttäneen opinnot, tämän tulisi luopua opiskeluoikeudestaan. Luopumisilmoituksia nähdään tiedekunnassa hyvin harvoin. Tehty luopumisilmoitus on sitova, eikä oikeutta saa takaisin muuten kuin normaalin opiskelijavalinnan kautta.
Välivuosia saatetaan pitää, yleensä neljännen tai viidennen vuoden kevään opintojen jälkeen, jolloin opiskelijoilla on rajoitettu oikeus toimia lääkärin sijaisena. Välivuoden jälkeen opiskelijat palaavat suorittamaan tutkintonsa loppuun.
– Koulutuksen läpäisyaste on alalla yhä kiitettävä, Salminen toteaa.
Välivuonna yleensä töissä
Tilanne on samankaltainen myös Tampereen yliopistossa. Vain harvinaisissa yksittäistapauksissa opiskelija luopuu opiskeluoikeudestaan.
– Keskeyttäneitä ei juurikaan ole. Mikäli opiskelijat pitävät taukoa opinnoistaan, he pitävät sen neljännen vuoden kevään opintojen jälkeen, kertoo opintopäällikkö Nina Pietilä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Tavoiteajassa valmistuu reilut 83 prosenttia Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoista.
Tämän vuoden tulostavoitteet lääketieteen lisensiaatiksi valmistuneiden määrässä on jo saavutettu.
Myöskään Oulun yliopistossa ei usein kohdata tilannetta, jossa lääketieteen opiskelija luopuisi opiskeluoikeudestaan.
– Lääketieteen tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat pitää välivuoden ja ovat silloin töissä, mutta useimmiten palaavat opintojen pariin myöhemmin ja aikanaan valmistuvat, kertoo koulutuspalvelupäällikkö Katja Pura lääketieteellisestä tiedekunnasta.
– Lääketieteessä valmistumisprosentti on korkea kaikissa tiedekunnissa Suomessa, hän toteaa.
Itä-Suomen yliopistossakaan opinto-oikeudesta ei luovuta aiempaa useammin.
– Tämän asian tarkastelua hankaloittaa se, että työskentelyoikeuden saatuaan opiskelijat voivat pitää taukoa opinnoistaan tai tehdä opintoja harvakseltaan useamman vuoden, ennen kuin esimerkiksi Valviran määrittelemä työskentelyoikeus (10 vuotta opintojen aloituksesta) opiskelijana päättyy, kertoo opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen terveystieteiden tiedekunnasta.
Myös valmistumismäärät ovat pysyneet entisellään, ja noin 80 prosenttia valmistuu lääkäriksi tavoiteajassa.
– Tätä voidaan pitää hyvänä lukuna, ottaen huomioon sen, että olemme suurin lääkäreiden kouluttaja Suomessa, Kemppainen sanoo.
Helsingin yliopistossa havaittiin vuonna 2020 valmistumispiikki, kertoo Piia Heinonen opiskelijarekisteristä. Tämä selittyy tuohon vuoteen ajoittuneella tutkinnonuudistuksen määräajan päättymisellä, joka kannusti monet opiskelijat valmistumaan.
Opiskeluoikeudesta ei Helsingin lääkiksessäkään juuri luovuta, mutta passiivisia opiskelijoita on jonkin verran. Harvat opiskeluoikeudesta luopuneet ovat niitä, jotka ovat hakeneet siirtoa toisen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Todistusvalinnan kautta oikealle alalle?
Todistusvalinta oli ensimmäistä kertaa käytössä vuoden 2020 opiskelijavalinnassa. Sen mahdollisesta vaikutuksesta keskeyttämisiin ja siihen, kokevatko opiskelijat päätyneensä oikealle alalle, ei vielä osata sanoa juuri mitään.
Todistusvalinnalla poikkeusoloissa ensimmäisenä koronakeväänä vuonna 2020 hyväksytyt opiskelijat valmistuvat vuonna 2026. Heidän opintojensa alkuaikoja värittivät myös korona-rajoitukset.
– Vuosikurssin opiskelijat ovat edenneet opetussuunnitelman mukaisesti, joten pääsääntöisesti voidaan todeta, että todistusvalinnalla tai poikkeusoloaikana opiskelulla ei näytä olleen vaikutusta opintojen etenemiseen, Nina Pietilä kertoo.
