Lääkärit pitävät itseään kokeneina potilastietojärjestelmien käyttäjinä
Vain noin kolmannes ajattelee, että tietojärjestelmät parantavat hoidon laatua ja turvaavat hoidon jatkuvuuden.
Lääkäreistä 79 prosenttia arvioi olevansa joko kokeneita tai erittäin kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä. Sosiaalialan korkeakoulutetuista ja sairaanhoitajista puolestaan noin 70 prosenttia piti itseään kokeneina tai erittäin kokeneina käyttäjinä. Havainnot ilmenivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä Digi on liki -seminaarissa. Siinä käytiin läpi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien 3-vuotisen STEPS 3.0 -tutkimushankkeen tuloksia. Pääosin STM:n rahoittamaan hankkeen osarahoittajina toimivat THL:n lisäksi Oulun, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot sekä Lääkäriliitto.
Lääkärien arvioinnit kokemuksesta tietojärjestelmien käyttäjinä ovat parantuneet aiemmista kyselyistä, joista viimeisin tehtiin 2017. Tuolloin 72 prosenttia kertoi olevansa kokeneita tai erittäin kokeneita käyttäjiä. Näin kertoo terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta.
– Tulos antaa kaikupohjaa lääkärien mielipiteille. Potilastietojärjestelmät ovat lääkäreille strateginen työkalu. He käyttävät tietojärjestelmiä diagnoosin asettamisen tukena sekä hoidon suunnitteluun, dokumentointiin ja arviointiin.
Vain noin kolmannes kaikista lääkäreistä oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua, turvaamaan hoidon jatkuvuuden, välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä ja estämään lääkitykseen liittyviä virheitä.
Tietojärjestelmät tukevat lääkityksen seurantaa terveyskeskuksissa
Terveyskeskuksista 28 prosenttia raportoi, että potilastietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä. Reposen mielestä tulokseen voi olla syynä, ettei terveyskeskuksissa ole välttämättä ollut tietoja muualla tehdyistä tutkimuksista. Niitä jouduttiin siksi toistamaan.
– Voisiko tässä olla tiedonsiirtoon ja -välitykseen liittyvä kehittämistarve tuleville hyvinvointialueille? hän kysyy.
Lisäksi 45 prosentissa terveyskeskuksista ajateltiin, että potilastietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä. Reponen arvioikin, että tietojärjestelmät tukevat perusterveydenhuollon näkökulmasta lääkityksen määräämistä ja seurantaa muita sektoreita paremmin.
Yksityissektori muita tyytyväisempi laadun parantumiseen
Yksityinen terveydenhuolto kokee saavansa keskimääräistä enemmän hyötyä laadun parantamiseen tietojärjestelmien avulla. Noin 46 prosenttia yksityisestä terveydenhuollosta kertoi, että tietojärjestelmät auttoivat parantamaan hoidon laatua.
Reposesta tämä on varsin mielenkiintoinen tulos. Hän pohtii, onko yksityissektorilla mietitty laatujärjestelmien kytkeminen toimintaan paremmin kuin julkisella puolella.
– Se voisi olla yksi selitys hyötyjen kokemiseen laadun parantamisessa tietojärjestelmien avulla.
Tukea yhteistyölle omassa organisaatiossa
Puolet lääkäreistä kokee, että tietojärjestelemät tukevat hyvin lääkäreiden välistä yhteistyötä ja lääkäreiden sekä hoitajien yhteistyötä omassa organisaatiossa.
Sen sijaan vain vajaat 20 prosenttia lääkäreistä katsoi, että tietojärjestelmät tukevat lääkäreiden yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Neljännes lääkäreistä puolestaan koki, että tietojärjestelmät tukevat lääkärin ja potilaiden yhteistyötä. Molemmissa asioissa olisi Reposen mielestä kehittämisen paikka.
Yksityissektorista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät antavat tukea yhteistyölle potilaiden kanssa. Myös terveyskeskuksissa koettu tuki lääkärien ja potilaiden yhteisyölle oli Reposen mukaan keskimääräistä korkeampi.
Kanta-järjestelmä tärkein yksityiselle terveydenhuollolle
Tietojärjestelmien tuki yhteistyölle organisaatioiden välillä liittyy siihen, vaihtuuko aiempi potilastieto Kanta-järjestelmän kautta, onko käytössä aluetietojärjestelmä vai käytetäänkö vielä paperia tai faksia.
– Yllättävä tulos oli se, että 20 prosenttia lääkäreistä joutuu turvautumaan vähintään viikoittain paperiin tai faksiin.
Kanta-järjestelmä oli tämän tutkimuksen hetkellä merkityksellisin yksityiselle terveydenhuollolle ja toiseksi tärkein terveyskeskuksille.
Lisätietoja: THL .
