Kun eduskuntavaalien äänestyspaikat huhtikuussa avaavat ovensa, kansalaisten ääniä tavoittelee 53 lääkäriä. Miten he jakautuvat puoluekentällä?

Lääkärilehden keräämien tietojen mukaan kaikilla eduskuntapuolueilla on lääkäreitä ehdolla, pienimpiä yhden kansanedustajan puolueita myöten.

Kristilllisdemokraatit on jälleen suosituin. Sillä on 15 lääkäriehdokasta.

Nuorin: 27 vuotta

Vanhin: 73 vuotta

Mediaani: 58 vuotta

.

Erikoislääkäreitä: 34

Lääketieteen lisensiaatteja: 19

Suosituin erikoisala: yleislääketiede

KD on jo pidempään vetänyt puoleensa politiikasta innostuneita lääkäreitä. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 puolueella oli toiseksi eniten lääkäriehdokkaita ja vuonna 2015 eniten.

Lääkärit ovat puolueen ehdokkaissa yliedustettuja. KD on nykyisen eduskunnan kolmanneksi pienin puolue. Viidestä kansanedustajasta kaksi on lääkäreitä: konkaripoliitikko Päivi Räsänen ja Sari Tanus. Molemmat hakevat jatkokautta.

Isoista puolueista eniten lääkäriehdokkaita on vetänyt kokoomus: 12. Perussuomalaisilla heitä on viisi, keskustalla kaksi.

Eduskunnan suurin puolue SDP on toisessa ääripäässä. Sillä on yksi lääkäriehdokas, istuva kansanedustaja ja perhe- ja peruspalveluministerin tehtävää hoitanut Aki Lindén.

SDP:llä on ollut niukasti lääkäriehdokkaita, alle viisi, myös kaksissa viime eduskuntavaaleissa.

Virta ehkä vienyt vasemmalle

Miksei SDP vedä lääkäreitä? Kysytään Lindéniltä.

Hän arvelee, että on sattumalta puolueensa ainoa valkotakkinen.

– Aluevaaleissa SDP:llä oli lääkäreitä listoilla monessa vaalipiirissä, mutta nyt on käynyt näin. Eduskuntaan pyrkiminen on tietysti erityyppinen hanke kuin kunnallis- tai aluepoliitiikka.

Lindén on kiinnittänyt huomiota siihen, että aiempina vuosikymmeninä vasemmistopuolueiden lääkäreitä oli nykyistä näkyvämmin esillä, kenties 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnallisen uudistusaallon siivittäminä. Tunnetuimpana Claes Andersson, joka oli Vasemmistoliiton perustajia.

– Virta on vienyt ehkä demareista enemmän vasemmalle. SDP on maltillinen keskustavasemmistolainen puolue. Haluavatko lääkärit radikaalimpaa, julistavampaa imagoa, en tiedä.

– Myös se voi vaikuttaa, mitkä asiat ovat yhteiskunnassa tapetilla. Nyt talouspolitiikka, huoli ihmisten toimeentulosta ja päivänpolttavat asiat, kuten sähkön hinta, vievät huomiota.

Aikajänne lyhentynyt

Lindénin mielestä politiikan aikajänne ylipäätään on lyhentynyt. Iltapäivälehdet ja sosiaalinen media nostavat esiin yksittäisiä kysymyksiä, joihin sitten poliitikot tarttuvat nopeasti niin Twitterissä kuin eduskunnan kyselytunnillakin – kannatuksen keräämisen toivossa tai menetyksen pelossa.

Lindén itse päätyi SDP:n kansanedustajaksi, kun puolue pyysi häntä ehdokkaaksi keväällä 2018. Se sattui sopivasti Husin toimitusjohtajan paikalta eläköitymisen jälkeen. Poliittisesti aktiivinen hän oli ollut jo lukioajoista, mutta piti hajurakoa luottamustehtäviin johtaessaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä ja myöhemmin Husia.

Kliinistä osaamista on voinut kokopäiväisenä politiikkona hyödyntää vain osassa eduskunnan käsittelemiä asioita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaikeiden asioiden syvemmästä ymmärryksestä oli apua. Mutta enemmän on auttanut isojen organisaatioiden johtamiskokemus, etenkin ministerinä.

Ministerin työ tuntuikin virkamiesmäisyydessään kuin jatkumolta aiemmille.

– Kansanedustajana on hyvin erilaista. Silloin pitää aktiivisesti itse nostaa esiin asioita ja kertoa kansan tuntoja eteenpäin.

Edessä isoja haasteita

Entä mitä tuumaa kansanedustaja Mia Laiho siitä, että kokoomus on isoista puolueista vetänyt eniten lääkäreitä ehdolle?

Laihosta on ilahduttavaa, että lääkärit innostuvat politiikasta ja pyrkivät mukaan tekemään päätöksiä.

– Aluevaalit olivat juuri, ja ehdolla oli paljon terveydenhuollon ammattilaisia. Sitä kautta osa innostui eduskuntavaaleista.

Myös isot haasteet sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten pitkät hoitojonot, ja vasta toteutunut sote-uudistus, voivat vaikuttaa.

Laiho on toista kautta kansanedustajana. Kokoomus on ollut hänelle "itselleen selvä valinta" jo kunnallisvaaleista asti vuonna 2012. Hänen mielestään puolueella ovat jalat maassa, ja se ymmärtää talouden sekä muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Päätöksiä pitää tehdä pitkällä tähtäimellä ja kantaa vastuu vaikutuksista.

– Esimerkiksi terveydenhuollon tai tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusesta päätökset pitää tehdä niin, että pystytään suunnittelemaan pidemmällä aikavälillä. Ei vaalikausi kerrallaan poliittisen hyödyn toivossa.

Tutkimuksen merkitys

Lääkäritausta on Laihon mukaan auttanut esimerkiksi työssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun pystyy laittamaan lakiesityksiä mittasuhteisiin ja pohtimaan niiden vaikutusta arjessa.

Myös tutkimuskentän ymmärtämisestä on ollut hyötyä.

– Eduskunnassa on tarvittu sitä, että muistutetaan tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnalle ja lääketieteen kehitykselle. Sitä on pitänyt nostaa esille.

Ylen maaliskuun kannatusmittauksessa kokoomus oli maan suosituin puolue, SDP oli toisena. Vaalit käydään 2. huhtikuuta.

Tiedot ehdokkaista on kerätty puoluetoimistoilta, Lääkäriliitolta ja julkisuudesta.