Lääkäriliitto: Malli ei edistä hoidon jatkuvuutta
Valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille 28 euron omavastuulla, etenee lausuntokierrokselle.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu etenee lausuntokierrokselle , kertoo sosiaali- ja terveysministeriö .
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla, 28 eurolla. Omavastuun ylittävä määrä korvattaisiin Kela-korvauksilla palveluntuottajalle.
Hallitus esittää valinnanvapauskokeiluun hintakattoa, jolla määritettäisiin, kuinka paljon kokeilun mukaiset vastaanottokäynnit ja tutkimukset voisivat enintään maksaa.
Tarkoituksena on estää hintojen nousu ja varmistaa, että asiakkaan maksettaviksi jäävät kustannukset ovat kohtuulliset.
Omavastuu voisi olla myös pienempi kuin 28 euroa, jos palveluntarjoaja tarjoaisi palvelua enimmäishinnan alittavalla hinnalla. Tällä halutaan mahdollistaa palveluntuottajien välillä hintakilpailu.
Yleislääkärin vastaanottokäyntien ja tutkimusten enimmäishintojen perusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Kela määrittelisi ja vahvistaisi lääkärinpalkkioiden sekä hoidon ja tutkimuksen enimmäishinnat, luettelon korvattavista lääkärinpalkkioista ja lääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden korvaustaksoista.
Korvauksen edellytyksenä olisi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan ja Kelan välinen sopimus.
Kolme käyntiä vuodessa
Kokeilun mukaisen Kela-korvauksen voisi saada yksityisen lääkärin vastaanottokäynneistä ja tutkimuksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Syksyllä 2025 korvauksen voi saada kahdesta käynnistä.
Kokeilu kattaisi ikäryhmälle yleisimmin määrätyt tutkimukset, kuten esimerkiksi verikokeet, virtsatutkimukset, EKG:n ja keuhkokuvan. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimuksista erikseen.
Yleislääkärin määräämistä kokeiluun kuuluvista laboratoriotutkimuksista ja näytteenotosta korvattaisiin puolet hintakaton määrittämästä enimmäishinnasta.
Lääkäriliitto ei innostu
Lääkäriliitto ei mallista innostu, vaan selvittäisi sen sijaan, miten hoitosuhteen jatkuvuuteen sitouttava kiinteään kuukausikorvaukseen (kapitaatio) ja pienempään suoritekorvaukseen perustuva omalääkärin korvausmalli voitaisiin toteuttaa.
Yksittäisten käyntien korvausmalli ei tue tarkoituksenmukaisella tavalla ikääntyvien potilaiden hoidon tarvetta, kirjoittaa puheenjohtaja Niina Koivuviita teemakirjeessään.
Mallilla ei hänen mukaansa edistetä kohderyhmän potilaiden tarvitsemaa hoidon jatkuvuutta.
– Suoriteperusteisesti rahoitetun valinnanvapausmallin kautta saadaan kyllä lisättyä hoidon saatavuutta eli lääkärikäyntejä. Kysyntä todennäköisesti kasvaa, kun potilaan vaihtoehtona on yrittää läpäistä hoitoonpääsyn tarvearvio terveyskeskuksissa, mutta kasvun suuruus riippuu ennen kaikkea lääkärityön tarjonnan lisääntymisestä, Koivuviita kirjoittaa.
Ota tai jätä -asetelma
Mallia ei pidetä myöskään ammatinharjoittajien edun mukaisena.
Liiton yksityislääkärijaoksen näkemyksen mukaan malli vähentäisi ammatinharjoittajien mahdollisuutta hinnoitella työnsä ja alihankkijoina toimivien ammatinharjoittajien valittavaksi jäisi ota tai jätä -asetelma.
– Mikäli kokeilu kysynnän kasvaessa houkuttelisi ammatinharjoittajiksi yleislääkäreitä, olisi mallilla kielteisiä vaikutuksia julkisen perusterveydenhuollon jo nyt vaikeaan henkilöstötilanteeseen, varoittaa Koivuviita.
Lääkäriliitto ehdottaa vaihtoehdoksi Kela-korvauksiin perustuvaa omalääkärimallia koordinoituna osana perusterveydenhuollon kokonaisuuden vahvistamista. Tästä on kokemuksia vuosilta 1985–1993.
Esitys on lausunnolla 11.2–9.3.2025. Kokeilun on tarkoitus tulla voimaan ensi syyskuun alussa ja kestää vuoden 2027 loppuun.
