Lääkäriliitto ja Talentia: Hyvinvointialueiden säästövelvoite puolitettava
Rahoitusmalli tulee uusia tavalla, joka muun muassa turvaa palvelut ja mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen.
Hallituksen tulee puoliväliriihessä tehdä päätökset, joilla hyvinvointialueiden palveluiden hallitsemattomat leikkaukset estetään.
Lääkäriliitto ja Talentia esittävät kahta vaihtoehtoista mallia rahoitusvajeen kattamiseen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa luovuttaisiin vuoden 2023 alijäämän kattamisvelvoitteesta, jolloin vuosien 2024–2026 kertyneet alijäämät tulisi kattaa viimeistään vuoden 2027 lopussa. Toisessa mallissa valtio puolittaisi vuosina 2023–2024 kertyneet alijäämät.
Järjestöjen esitystä perustelee se, että hyvinvointialueilla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa rahoituksen lähtötasoon. Lisäksi kuntien vuosina 2021–2022 tehdyt sote-säästöt heiluttivat lähtötasoa hyvin vaihtelevasti.
Ensimmäisen vaihtoehdon erityisenä perusteluna on se, että vuonna 2023 hyvinvointialueet oli sidottu vanhoihin ostopalvelu- ja muihin sopimuksiin, jonka vuoksi tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa menoihin oli hyvin vähäinen. Toista vaihtoehtoa, vuosien 2023–2024 alijäämien puolittamista, puolestaan perustelee se, että näin hyvinvointialueita kohdeltaisiin yhdenvertaisemmin.
Rahoitusmalli on korjattava viipymättä
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittautunut toimimattomaksi. Malli on epävakaa ja tarpeettoman monimutkainen, eikä diagnoosien ja hoitokustannusten välinen suhde ole kaavamainen. Se ei myöskään kannusta alueita tosiasialliseen tavoitteeseen, eli kustannusvaikuttavien palvelujen tuottamiseen.
Rahoitus jakautuu pitkälti sairastavuuden perusteella terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. THL:n indikaattoreita olisi käytettävissä sosiaalihuollossa. Rahoitusmalli ei huomioi lääketieteen kehitystä ja siitä aiheutuvia lisäkustannuksia, joiden vuoksi terveydenhuollon kustannukset ovat kehittyneissä maissa nousseet kansantalouden kasvua nopeammin.
Palveluiden rahoittamisen ja järjestämisen erottaminen asettaa valtion ja hyvinvointialueet vastakkaisille puolille tilanteessa, jossa niiden pitäisi turvata toimivat palvelut ja tehdä sen eteen saumatonta yhteistyötä.
Luottamus terveydenhuoltoon palautettava
Valtion teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on romahtanut. Vielä vuonna 2020 terveydenhuoltoon luotti paljon tai melko paljon suomalaisista, 90 prosenttia. Nyt luku on enää 60 prosentin tuntumassa.
Toimiva terveydenhuolto on täysin ylivoimainen ykkönen, kun kansalaisilta kysytään, mihin teemoihin pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota. Toimivat sosiaalihuollon palvelut ovat edellytys terveydenhuollon kustannustehokkaalle toteutumiselle. Tähän huutoon vastataan vain katkaisemalla alueiden alijäämäkierre.
Alueiden säästettävä melkein kolme miljardia
Hyvinvointialueiden rahoituslaki edellyttää, että alueiden kertyneet alijäämät on katettu vuoden 2026 loppuun mennessä.
Tämä tarkoittaa, että alueiden tulee säästää vuosina 2025–2026 yhteensä miltei kolme miljardia euroa. Suurimmalle osalle hyvinvointialueista se on täysin mahdotonta vaarantamatta perustuslain 19 pykälän kansalaiselle takaamaa oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Jos alijäämät vaaditaan kattamaan nykyisessä kireässä aikataulussa, hyvinvointialueet joutuvat irtisanomaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja karsimaan palveluja. Tämä tarkoittaisi toimipisteiden sulkemista, peruspalvelujen heikentämistä sekä etäpalvelujen hallitsematonta lisäämistä.
