Terveydenhuolto

Lääkäriksi someen?

Velvollisuudesta ja huvin vuoksi: villissä ja vapaassa somessa lääkärikin oppii uutta ja saa välillä kuraa silmilleen.

Anne Seppänen

Psykiatriaan erikoistuva Jonne Juntura kertoo Tiktok-videoissaan ahdistuksen hallintakeinoista. Samoin siitä, miten Suomessa saa abortin. Ja siitä, voiko perusterve saada psykoosin.

Toisena päivänä hän kertoo videossa, kuinka luuli tukehtuvansa maitorahkaan. Asiatieto ja viihteellisyys kulkevat käsikädessä. Kuva on rajattu tiukasti kasvoihin.

Kaikki alkoi, kun Juntura pari vuotta sitten joutui masennuksen vuoksi sairauslomalle.

Kun mikään ei motivoinut, videoiden teko toi elämään merkitystä.

Huomiota Tiktokissa kertyi nopeasti.

– Sain positiivista palautetta. Se motivoi tekemään lisää, ja siitä tuli tapa.

Potilaana Juntura koki, että masennuksen hoito on monimutkaista. Hänellä oli vaikeuksia ymmärtää sitä.

– Halusin auttaa muita ymmärtämään, mitä oman sairastamiseni kautta opin. Vaikka on Terveysportit ja muut, selkeää, relevanttia ja helposti ymmärrettävää terveystietoa on vähän.

Some on viihteellistä

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Jenna Peltonen tutkii, miten lääkärit yhdistävät asiantuntijuuden ja sosiaalisen median viihteellisyyden toisiinsa.

Väitöskirjan ensimmäinen artikkeli valmistuu pian. Siinä Peltonen selvittää, miten asiantuntijat ovat hyödyntäneet Instagramia terveystiedon jakamisessa, koronamyyttien murtamisessa ja medialukutaidon lisäämisessä.

Peltonen tutkii myös lääkäreitä Tiktokissa.

Vaikka somelääkäreitä on ollut aiemminkin, viimeistään korona ja siihen liittynyt disinformaation vyöry saivat monet aktivoitumaan somessa ammattiroolissaan.

Paitsi että lääkärit jakoivat yleisiä viranomaisohjeita koronavirukseen liittyen, somettamisessa näkyi myös erikoisala.

– Ihotautilääkärit ottivat kantaa somessa leviäviin ohjeisiin siitä, miten tehdä käsidesi.

Somettaja oppii itsekin

Peltonen on haastatellut väitöstyöhönsä somessa aktiivisia lääkäreitä.

– Halu luotettavan tiedon välittämiseen ja disinformaatioon vastaamiseen on usein ollut syy aloittaa terveysviestintä somessa. Lisäksi on kokeiltu huvin vuoksi, millaista viestintä voisi olla.

Jonne Junturan ydinajatus on kertoa ymmärrettävästi mielenterveydestä. Samalla hän oppii itse ja kehittyy ammatillisesti.

– Videoformaatti sopii minulle oman oppimisen tueksi.

Seuraajiensa kanssa keskustellessaan Junturalle usein selviää, mitä asioita ihmisten on vaikea ymmärtää. Siitä on apua lääkärin työssä. Someprofiiliinsa hän ei vastaanotolla viittaa.

Ylilääkäri ja professori Juhani Knuuti on yksi luotettavan terveysviestinnän pioneereista. Hän perusti Terveys & tiede -bloginsa jo 2015 harmiteltuaan aikansa sitä, miksei kukaan tee virheelliselle terveystiedolle mitään.

– Sitten tajusin, että enhän tee mitään itsekään!

Knuutille tärkeintä on tehdä tunnetuksi sitä, miten tiede toimii, miten lääketieteessä hoidot hyväksytään ja miten lääkkeitä tutkitaan. Hän toivoo, että ihmiset oppivat kriittisemmiksi.

Blogi on tärkein alusta, sillä siinä mahtuu perustelemaan asiansa. Myös pikaviestipalvelu X (ent. Twitter) tuntuu kätevältä. Knuuti perehtyy aiheisiinsa syvällisesti ja oppii itsekin paljon.

– Kirjoitan asioista, jotka ovat mielestäni tärkeitä, tai jotka ovat vaarallisia tai haitallisia.

Terveysasioiden somevaikuttaja

Lääkärien sometilit eroavat perinteisestä terveysviestinnästä siinä, että ne ovat vahvassa vuorovaikutuksessa seuraajiensa kanssa. Lääkäristä voi tulla terveysasioiden somevaikuttaja.

– Asiantuntijuus lisää uskottavuutta, mutta sosiaalisessa mediassa pätevät myös somen säännöt, Peltonen kertoo.

Somessa lääkäri alkaa tuntua tutulta, häneen syntyy luottamussuhde. Erityistä vahvuutta tuo, jos hän jakaa jotain itsestään. Joskus esimerkiksi vertaistukea voi tarjota kertomalla omasta sairaudestaan.

– Henkilökohtainen kokemus lisää luotettavuutta ja uskottavuutta.

Lääkärit kuitenkin harkitsevat tarkasti, mitä jakavat itsestään.

Kulissien taakse pääseminen on yksi somen kiehtovuuden salaisuuksista. Lähemmäs seuraajia voi päästä kertomalla jotain pientä arjestaan.

– Ihmisiä kiinnostaa aivan valtavasti, jos lääkäri vaikkapa jakaa, millainen työpäivä oli.

Rajat ovat tarpeen

Rajat on jokaisen vedettävä itse. Usein lääkärit ovat varovaisia. Monilla on pitkä historia yksityisestä sometilistä ennen kuin someen on lähdetty ammattiroolissa. Sovellusten toimintalogiikka ja huonot puolet ovat jo tuttuja.

Lue myös

Tyylejä on monenlaisia. Osa jakaa Instagramissa yhtenäisiä visuaalisia tietoiskulaatikoita, joissa on tutkimukseen perustuvaa tietoa. Toisilla on rennompi ote, tehdään spontaaneja videoita ja vastataan seuraajakysymyksiin.

Peltonen ei ole törmännyt siihen, että lääkäri tavoittelisi somekanavan avulla potilaita vastaanotolleen. Lääkärit tiedostavat, että ammattiroolissa esiintyessään he edustavat koko ammattikuntaa.

Henkilökohtaiseen neuvontaan lääkärit eivät somessa lähde.

Jonne Juntura ei halua somesoturin roolia, vaikka somessa tulee vastaan paljon väärää tietoa. Hän keskittyy mieluummin omaan juttuunsa ja tuo esiin luotettavaa terveystietoa.

– On tärkeä oppia itselle kestävä tapa olla mukana keskusteluissa, asettaa omat rajat. Itse en puhu perheasioistani. Eikä kaikkiin kommentteihin tarvitse vastata.

Helpottava oivallus on, että vaikka somessa välillä kuohuu, lähtökohtaisesti ihmisiä ei kiinnosta muu kuin oma napa. Kohut unohtuvat nopeasti.

Heille, jotka haluavat tietää

Osa aiheista on tulenarkoja ja johtaa helposti häirintään. Näitä ovat erityisesti korona, koronarokotteet ja monet ravitsemukseen liittyvät aiheet. Tulenaran aiheen kanssa voidaan ottaa myös tietoinen riski, koska aihe on tärkeä.

– Käyttäjiä on ehkä jouduttu estämään, joku on voinut tehdä rikosilmoituksenkin, Peltonen kertoo.

Juhani Knuuti saa toisinaan palkakseen hyökkäyksiä uskomushoitojen kannattajien suunnasta, mutta ei anna niiden pilata päiväänsä. Kollegoilta tullut palaute on ollut pelkästään myönteistä.

– Some on äärettömän vapaata ja moniäänistä mellastamista. Kollegat ovat tyytyväisiä, kun edes joku tekee jotain. Varmasti teen myös asiavirheitä, mutta ne voi korjata.

Hyökkäyksiin Knuuti ei reagoi, sillä ne saavat sillä tavoin vain enemmän näkyvyyttä.

– Se on somen lieveilmiö, joka pitää vain tuntea, eikä lähteä loukkaantumiskierteeseen.

Kiistatilanteissa hän ajattelee niitä seuraajia, jotka eivät kommentoi, vaan seuraavat keskustelua hiljaa. Kun kiistakumppania ei tarvitse voittaa, vastauksesta tulee neutraalimpi.

– Kohdistan viestin heille, ihmisille, jotka ovat uteliaita ja haluavat tietää. Some on kanava, jolla voi tavoittaa ilmaiseksi valtavasti ihmisiä. Millä muulla tavalla voisin tavoittaa jopa satojatuhansia ihmisiä?

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030