Lääkärikin kohtaa työssään väkivaltaa
Työpaikkaväkivalta on yleistynyt, ja kasvu näkyy erityisesti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Lääkäreillä oli vuosina 2016–2023 101 korvattua työpaikkatapaturmaa, joissa vahingoittumista edeltävänä tilanteena oli väkivalta, järkyttävä tilanne tai poikkeava läsnäolo Tapaturmavakuutuskeskuksen käyttämien ESAW-koodien mukaan.
Vakuutetuilla lääkäriyrittäjillä puolestaan oli yksi väkivaltaan liittyvä työpaikkatapaturma samana ajanjaksona.
– Korvattuna työtapaturmana väkivaltaa harvinaisempi on henkinen järkytysreaktio. Näitä lääkäreille on korvattu vuosina 2016–2023 6 työpaikkatapaturmaa, kertoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta.
Poikkeava läsnäolo tarkoittaa, että työntekijä on työskennellyt esimerkiksi jonkin koneen äärellä, josta suojalaite on otettu pois tai ohitettu. Sysi-Ahon mukaan nämä tilastoidaan samaan muuttujaluokkaan kuin väkivaltatapaturmat.
Sote-ammattilaisten lisäksi väkivaltaa kohtaisivat erityisesti muun muassa opettajat ja muut opetusalan ammattilaiset.
Tilastot eivät kerro kaikkea
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoissa ilmenevät vain ne väkivaltatapaukset, joissa hakeudutaan hoitoon terveydenhuoltoon tai joissa tulee muuten työtapaturmana korvattavia seurauksia. Uhka- ja läheltä piti -tilanteet eivät näy tilastoissa.
Lääkäreillä yli kuukauden työkyvyttömyyteen johtaneita tapauksia oli kaksi vuosina 2016–2023.
Väkivaltailmiö voi olla suurempi kuin tilastot näyttävät.
– Uhkatilanteet, joista ei tule fyysisiä vammoja, voivat olla hyvinkin pelottavia. Ne eivät välttämättä tilastoidu työtapaturmina.
Väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille
Sysi-Aho korostaa, että työpaikkojen väkivaltaongelma on todella vakava.
– Sen ehkäiseminen kuuluu koko työyhteisölle, vaikka väkivalta näkyy enemmän sairaan- ja lähihoitajien sekä sosiaalialan ammattilaisten työssä.
Hänen mukaansa työpaikan prosesseja, olosuhteita ja johtamista pitäisi kehittää entistä turvallisempaan suuntaan.
Ennakointi keskiöön
Mahdolliset vaara- ja uhkatilanteet olisi tunnistettava etukäteen. Tämä ontuu suomalaisilla työpaikoilla, vaikka laki velvoittaa siihen. Näin kuvaa Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Sari Aksberg .
– Kirjalliset ohjeet menettelytavoista väkivaltatilanteisiin puuttuvat jopa kolmasosalla työpaikoista, joissa on ilmeinen väkivallan uhka.
Työyhteisön tulisi Aksbergin mukaan esimerkiksi pohtia etukäteen, miten toimitaan aggressiivisen potilaan kanssa ja käydä läpi hälytysjärjestelmän toiminta. Työtilat täytyisi suunnitella sellaisiksi, että sieltä pääsee poistumaan uhkaavissa tilanteissa.
Työturvallisuuskeskuksen Työpaikkaväkivallan hallinta -sivusto auttaa tunnistamaan väkivallan uhkaa, arvioimaan sitä sekä kehittämään hallintakeinoja, toimenpiteitä ja seurantaa.
– Myös väkivaltatilanteiden purkamista kannattaisi miettiä etukäteen. Onko tapahtunutta mahdollista purkaa heti tuoreeltaan työpaikalla ja voisiko esimerkiksi koko työyhteisö keskustella tapahtumista jälkeen päin vaikka työterveyshuollon ammattilaisen ohjauksessa?
