Lääkärien määrä kasvaa
Tarjolla on tuoretta tilastotietoa.
Ajantasaista tietoa lääkärimääristä on kaivattu. Valvira julkaisee tiedot kaikista laillistuksista, mutta ne eivät huomioi työskentelyä eivätkä asuinpaikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein ammattioikeustilasto on vuodelta 2020 ja työssäkäyntitilasto vuodelta 2021.
– Tarkkoja tietoja terveydenhuollon ammattilaisten määrästä ei ole ollut saatavilla vuosiin. Tietoja kuitenkin tarvitaan muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen suunnitteluun, Lääkäriliiton tutkija Anna Sirviö toteaa.
Työikäisiä lääkäreitä Suomessa yli 23 000
Laillistuksien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Valviran laillistamia lääkäreitä oli vuonna 2023 yhteensä 34 183, joista työikäisiä eli alle 65-vuotiaita oli 24 974. Kaikki heistä eivät kuitenkaan asu Suomessa.
Valviran ja THL:n tietoja yhdistellen liitto arvioi, että Suomessa asui 23 350 työikäistä lääkäriä vuonna 2023.
– Luku voi tarkentua, kun THL päivittää tietonsa. Sen jälkeen liitto päivittää tilastonsa ja arvionsa, Sirviö sanoo.
Julkisella sektorilla työskentelee 74 %, yksityissektorilla 24 %, ja loput järjestöissä ja muilla toimialoilla.
Eniten lääkäreitä on sekä lukumäärällisesti että väestömääriin verrattuna yliopistomaakunnissa.
Perusterveydenhuollon osalta eniten lääkäreitä on Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Vähiten perusterveydenhuollon lääkäreitä väestöön suhteutettuna on Päijät-Hämeessä.
Valtaosa lääkäreistä erikoistuu
Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa. Sekä erikoislääkäreiden että erikoislääkärin ammattioikeuksien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina melko tasaisesti. Valviran laillistamia erikoislääkärin oikeuksia vuonna 2023 oli 26 713, joista työikäisillä 16 666.
Erikoistumiskoulutuksiin voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Erikoistuminen kestää vähintään viisi vuotta, ja opinto-oikeus erikoistumiskoulutukseen on kymmenen vuotta.
Suosituimpia hakukohteita vuosina 2021–2023 olivat ihotaudit ja allergologia sekä plastiikkakirurgia, joissa molemmissa oli hakijoita 319 % aloituspaikkoihin nähden. Myös muut kirurgian alat kiinnostivat.
Hakijamäärät erikoisaloille vaihtelivat paljon. Osa erikoistumispaikoista jää jopa täyttämättä.
Valmistuvia on enemmän kuin eläköityviä
Lääketieteen opiskelijoista lähes kaikki valmistuvat. Opinto-oikeudesta luopuvien määrä on erittäin pieni.
Lääketieteen opiskelijoiden aloituspaikkoja on viime vuosina ollut keskimäärin 750. Syksyllä 2024 alkaviin opintoihin on tarjolla noin 755 paikkaa.
Suomeen saapuu vuosittain myös suuri määrä ulkomailla tutkintonsa suorittaneita lääkäreitä. Suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden määrä ulkomaisissa yliopistoissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ulkomailla lääketiedettä opiskelee jo yli tuhat suomalaista.
– Lääkäriliiton opiskelijatutkimusten perusteella valtaosa ulkomailla opiskelevista aikoo palata Suomeen valmistuttuaan. Tämä tarkoittaa merkittävää vuosittaista lisäystä Suomen lääkärityövoimaan, Sirviö sanoo.
Lääkärimäärään vaikuttaa luonnollisesti myös työvoimasta poistuvien määrä eli pääasiassa eläköityvien ja kuolleiden lääkärien määrä. Vuosittain Valvira myös joko rajoittaa tai poistaa terveydenhuollon ammattilaisilta oikeuksia, mutta lääkärien osalta nämä määrät ovat erittäin pieniä.
THL:n ammattioikeustilaston perusteella Suomessa oli vuonna 2020 ikäluokassa 60–64-vuotiaat 2587 laillistettua lääkäriä. Viidelle vuodelle jaettuna arvioidun eläkeiän saavuttaisi 517 lääkäriä / vuosi.
