Lääkärien Apotti-kanteluun karttuu allekirjoituksia
Potilastietojärjestelmä on suorastaan vaaraksi potilasturvallisuudelle, sanotaan Valviralle suunnatussa kantelussa.
Padot murtuivat, kun yleislääketieteen erikoislääkäri Saara Sotala teki lääkärien Facebook-ryhmässä päivityksen siitä, miten potilastietojärjestelmä Apotti vaikeuttaa hänen työtään Lohjan terveyskeskuksessa, vaikka hän ei itse ole koskaan käyttänyt Apottia.
Nyt hänellä on vireillä Valviralle kantelu, jonka ydin on, että Apotti vaarantaa potilasturvallisuutta.
Sotala sai Facebook-päivitykseensä nopeaan tahtiin suuren määrän vastauksia, joista kävi ilmi lääkärien laaja ja pitkään jatkunut huoli Apotin vaikeasta käytettävyydestä ja sen vaikutuksesta potilasturvallisuuteen.
– Minulla oli pitkä lista hirveän kuuloista palautetta: läheltä piti -tilanteita ja pieleen menneitä hoitoja. Oli vaikea antaa asian olla, Sotala sanoo.
Hän päätti koostaa saamistaan vastauksista kantelun Valviralle. Kanteluunsa hän ajatteli pyytää allekirjoituksia muutamilta tutuilta lääkäreiltä. Tällä hetkellä allekirjoituksia on kertynyt liki 400. Kantelu on tarkoitus jättää elokuun lopussa.
Sotala kokee, että hänen potilaidensa hoito on vaarantunut sen jälkeen, kun lähisairaala siirtyi käyttämään Apottia.
Potilaan lääkelistasta ja aiemmasta hoitohistoriasta on vaikea saada selvää, epikriisit eivät palaudu lähettävälle lääkärille terveyskeskukseen ja kriittisen tärkeitä hoito-ohjeita on jäänyt saapumatta perille.
Lääkelista pielessä, työ hidasta
Sotalalla on tällä hetkellä 150 A4-sivua lääkärien kommentteja Apotista. Tietyt asiat toistuvat kommenteissa.
Apotin lääkelista on vaikea käyttää ja koko ajan pielessä, jopa vanhoja lääkkeitä palautuu listalle. Työ on hidastunut niin, että jos aiemmin pystyi katsomaan kolme tai neljä potilasta tunnissa, niin nyt ehkä kaksi, sillä kirjaaminen vie paljon aikaa.
Kolmas usein mainittu asia on lääkärien kognitiivinen uupuminen Apotin äärellä.
– Kyseessä ovat kuitenkin korkeasti koulutetut ihmiset, jotka ovat tottuneet tekemään töitä tietokoneella, Sotala huomauttaa.
Lääkärit ovat kertoneet tilanteista, joissa potilaan hoito on mennyt pieleen, koska oikeita tietoja ei ole ollut käytettävissä tai niitä ei ole löytynyt.
Myös se on ongelma, ettei Apottia tuntematon lääkäri voi lähteä noin vain päivystämään Husin toimipisteeseen.
– Kun muut potilastietojärjestelmät on pystynyt opettelemaan suunnilleen tunnissa, Apottiin menee viikkoja, Sotala sanoo.
Apotti: Potilasturvallisuus ei ole heikentynyt
Apotissa suhtaudutaan kanteluun vakavasti, vakuuttaa toimitusjohtaja Hannu Välimäki .
Välimäki on julkisuudessa olleiden tietojen varassa kantelun sisällön osalta. Niihin ongelmiin on hänen mukaansa jo puututtu aiemman palautteen perusteella.
Järjestelmän käytettävyyttä kehitetään jatkuvasti, ja myös kantelusta halutaan nostaa esiin uusia kehityskohteita.
– Tätä työtä tehdään määrätietoisesti Apotti 2.0-ohjelmassa, hyvin tiiviissä yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Kuluvan vuoden aikana ammattilaisten työtä helpottamaan on valmistunut jo reilusti yli sata muutosta.
Potilasturvallisuus ei Apotin tietojen valossa näytä heikentyneen.
– Apottiin tulleiden Haipro-selvityspyyntöjen määrä tänä vuonna on noin 30 prosenttia edellisvuotta pienempi, Välimäki sanoo.
– On toki mahdollista, että osastoilla koettu kiire vaikuttaa ammattilaisten mahdollisuuksiin tehdä Haipro-ilmoituksia.
Onnistumisiakin on: esimerkiksi lääkkeiden viivakoodiluvun avulla lääkkeenantovirheet ovat Husissa vähentyneet puoleen. Viime vuoden aikana Apotin avulla estettiin yli 400 000 lääkitysvirhettä.
– Ikävä kyllä tämä positiivinen kehitys vaatii usein sote-ammattilaisilta lisätyötä. Luvut kuitenkin osoittavat, että tässä tapauksessa hitaampi työnkulku estää virheitä ja parantaa potilasturvallisuutta.
Välimäki muistuttaa, että Apotti-järjestelmän käyttöönotto on iso toiminnanmuutos.
– On tärkeää varmistaa, että kiireisillä ammattilaisilla on riittävät mahdollisuudet järjestelmän omaksumiseen.
