Katsoimme, mitkä ovat neljän isoimman puolueen tavoitteet sote-henkilöstölle.

Lääkärilehti perkasi neljän isoimman puolueen aluevaaliohjelmien sote-henkilöstöä, erityisesti lääkäreitä, koskevat tavoitteet.

Vaaleissa valitaan jäsenet aluevaltuustoihin, jotka käyttävät hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa.Valtuusto päättää muun muassa strategiasta ja taloussuunnitelmasta. Siksi sillä on vaikutusvaltaa myös työoloihin.

Perussuomalaiset ja keskusta mainitsevat vaaliohjelmissaan erikseen lääkärit, kun taas kokoomus ja SDP pitäytyvät yleisemmällä tasolla ja puhuvat lähinnä henkilöstöstä.

Tässä poimintoja:

Kokoomus panostaisi palkkaukseen

– Puolueen mukaan hyvinvointialueiden tulee panostaa hyvään johtamiseen, toimintatapojen kehittämiseen, kannustaviin urapolkuihin ja palkkausjärjestelmän kannustavuuteen.

– "Osaavat kollegat ja hyvä työhenki luovat kaiken perustan. Toimiva työnjako, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, hyvä johtaminen ja ammatillinen tuki varmistavat sen, että sosiaali- ja terveysalalla viihtyy ja työssä jaksaa."

– Puolue myös lupaa olevansa valmis "kääntämään kaikki kivet" henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huolehtimista siitä, että työntekijät voivat keskittyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin, työnjaon tarkistamista tarvittaessa sekä osaajien rekrytoimista ulkomailta.

Perussuomalaiset patistaisi julkiselle

– Puolueen mukaan lääkäreiden koulutusmääriä on lisättävä vastaamaan todellista tarvetta. Se myös haluaisi ohjata ammattiin opiskelevia enemmän julkisen sektorin palvelukseen.

– "Lääkärien palkkataso on 80 prosenttia korkeampi kuin muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Työttömyys ei ole heillä todellinen riski, ja kalliin koulutuksen kustantavat veronmaksajat. Lääkäriksi opiskelevilta tulee edellyttää valmistumisen jälkeen määräaikaista työskentelyä julkisella sektorilla. Nykyinen velvoite ei ole mielestämme riittävä."

– Puolue kehittäisi myös uusia kannustinjärjestelmiä: "Esimerkiksi lääkäreiden palkka voisi muodostua perusosasta ja työsuoritelisästä, jolloin jokaisesta tehdystä lonkkaleikkauksesta saisi suoritelisän. Tämä ohjaisi lääkäreitä vaikuttamaan työn organisoinnin järjestämiseen nykyistä paremmin."

Sdp lisäisi osallistumismahdollisuuksia

­– Puolueen mukaan kaikkien hyvinvointialueiden on parannettava henkilöstön mahdollisuuksia osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Toimiva malli voi olla esimerkiksi henkilöstöjaosto.

­– Puolue nostaa esiin sote-työntekijöiden sairauspoissaolot ja uupumisen: "Työkyvyn haasteissa on hyödynnettävä jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollistettava työkokeilu, korvaava työ sekä panostettava soveltuvan työn löytämiseen."

– Se panostaisi työntekijöiden hyvinvointiin hyvällä johtamisella ja työsuhde-eduilla. Hyvästä työstä tulisi palkita esimerkiksi henkilöstörahaston kautta.

Keskusta hyödyntäisi eläkeläisiä

– Keskusta haluaa kansallisen ohjelman työvoimapulan ratkaisemiseen. Perustana on muun muassa tuottavuuden parantaminen, reilumpi työelämä, työperäisen maahanmuuton lisääminen ja työkyvyttömyyksien vähentäminen.

– "Työssä jaksamista on parannettava, eläkeläisten työelämään osallistumisen kynnystä madallettava mm. eläkeläisvähennystä nostamalla sekä eläkeläisten eläketulojen ja työtulojen erillisverotukseen siirtymällä (- -)."

– Puolue myös lisäisi "lääkärikoulutusta sekä lääketieteen opiskelijoiden harjoittelua hyvinvointialueen toimipisteissä yksityisten lääkäriasemien sijaan".

Lainaukset ovat puolueiden verkkosivuillaan julkaisemista aluevaaliohjelmista.

Lue lisää: Valtuustot ovat turhia – mutta ne tarvitaan