Kysy huumeista
Lääkäri kuulee huumeiden viihdekäytöstä yleensä vasta, kun potilas on saanut haittoja – jos silloinkaan.
Huumeet ovat läsnä työelämässä, ja lääkärin pitää uskaltaa kysyä niiden käytöstä.
Näin näkee Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja Kaarlo Simojoki .
Viihdekäytön lisääntyminen näkyy jätevesitutkimuksissa ja myös työterveyshuollossa. Lääkärien pitäisi opetella keskustelemaan huumeista siinä missä verenpaineesta tai ylipainosta, neutraalisti ja kauhistelematta.
Tähän tarvitaan tietoa ja osaamista.
Satunnaiskäyttö ei välttämättä etene riippuvuudeksi. Silti huumeet saattavat aiheuttaa haittoja, joihin tarvitaan terveydenhuollon apua. Lisäksi taustalla voi olla jokin muu ongelma, joka lääkärin pitäisi havaita.
Käytön kartoittaminen rutiiniksi
– Kattava päihdeanamneesi kuuluu terveydentilaa arvioitaessa hyvään tutkimukseen ja hoitoon. Alle 40–50-vuotiailla kannabiksen käytön kartoittaminen pitäisi olla rutiinijuttu, näkee päihdelääketieteen professori Solja Niemelä Turun yliopistosta.
Käyttöä tulee arvioida terveyden kannalta: onko keuhkoterveyshaittoja, sosiaalisia haittoja, paniikkikohtauksia, riskikäyttöä tai riippuvuutta.
Hyvä työkalu kannabiksen haittojen kartoittamiseen on kuuden kysymyksen Cast-testi.
Huumeisiin liittyvä stigma vaikeuttaa avun hakemista.
– Usein tulee eteen, voiko potilaaseen luottaa. Hän voi olla huolissaan seurauksista, jos kirjauksessa mainitaan huumeiden käytöstä, Niemelä sanoo.
Lääkärit tarvitsevat Niemelän mukaan aiheesta koulutusta etenkin työterveyshuollossa, yleislääketieteessä ja psykiatriassa.
Myös Simojoki kannustaa kollegoja hankkimaan osaamista ja muuttamaan asenteensa neutraaliksi.
Jos asenne on jyrkkä ja torjuva, potilas jättää kertomatta huumeista. Sen jälkeen terveyshaittojen syytä etsitään tuloksetta muualta.
Käsillä on kulttuurinen murros
Niemelä näkee, että huumausaineissa ollaan ison kulttuurisen muutoksen äärellä.
– Nuorten suhtautuminen kannabikseen on suopeampaa kuin vuosikymmen tai pari sitten. Säännöllisten käyttäjien joukko ei ole iso, mutta kasvaa, Niemelä sanoo.
Kannabis on huumausaineista yleisin. Toiseksi yleisin amfetamiini. Niiden jälkeen tulevat ekstaasi ja muut stimulanttijohdannaiset, opioidit ja hallusinogeenit. Uutena on pelikentälle ilmaantunut kokaiini, jolla on kalliina aineena myös statusarvoa.
Saatavuudet helpottuivat koronasuluissa, kun kauppa siirtyi digitaalisiin palveluihin.
Satunnaiskäyttö ei enää ole vain nuorten hupia, vaan sitä esiintyy vanhemmissakin ikäryhmissä. Simojoen vastaanotolla käy potilaita parikymppisistä liki eläkeikäisiin.
Kokaiinia käytetään usein satunnaisesti bilettämiseen, ja sitä on tarjolla paljon.
Tämän myötä viisikymppinenkin on saattanut päätyä kokeilemaan kokaiinia ravintolassa, kun humala on heikentänyt arviointikykyä.
– Tämä on saattanut aiheuttaa aikamoisia yllätyksiä, Simojoki kertoo.
– Kokaiini boostaa jaksamista. Sitä käytetään, jotta jaksettaisiin töissä ja sen päälle vielä bilettää. Kannabiksesta ihmiset hakevat enemmän rauhoittumista, seesteisyyttä, hän sanoo.
Uinuva pommi
Simojoki on huomannut monen työterveyslääkärin ajattelevan, ettei omilla potilailla tai heidän työpaikoillaan ole huumeidenkäyttöä, eikä hankalaa alkoholinkäyttöäkään.
Hänen näkemyksensä on toinen.
– Meillä on uinuva pommi: työelämässä on paljon huonosti voivia ja oireilevia ihmisiä, jotka turruttavat oloaan päihteillä. Ihmisen, kansanterveyden ja talouden näkökulmasta tilanne on katastrofaalinen.
Yhä useampi työnantaja sen sijaan ymmärtää, että tarvitaan tukea.
– Työnantajilta on tullut painetta, että tämä pitää järjestää osana työterveyshuoltoa, Simojoki sanoo.
Terveyshaitta tuo lääkäriin
Kannabis tuo satunnaisen käyttäjän lääkäriin, kun käyttö alkaa lisääntyä niin, että sen huomaa vaikuttavan mielialaan, vointiin tai parisuhteeseen.
Kokaiinia käyttävä taas saattaa huomata, ettei se sittenkään ole hyväksi.
– On tullut törttöiltyä, tai on tullut rytmihäiriöitä ja verenpaine on noussut, Simojoki kertoo.
Niemelä kertoo kuulleensa vastikään korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikollegalta, että nenän limakalvovaurioiden ja hankalien nenäverenvuotojen taustalla on alkanut näkyä kokaiini, jota tavallisimmin käytetään nasaalisti.
Suuri osa potilaista ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon huolestuttuaan kokonaistoimintakykynsä heikkenemisestä. Usein on myös muita jaksamisen ongelmia ja päihde on yksi osa vyyhtiä.
Satunnaisenkin käytön taustalta löytyy usein tunnesäätelyn ja elämäntilanteen haasteita, joita ihminen ei välttämättä itse tunnista. Kun taustalla oleva ongelma ratkeaa, myös huumeet voivat jäädä pois.
Useimmat tulevat nykyisin päihdelääkärin vastaanotolle vapaaehtoisesti. Työpaikan huumeseulassa kiinnijääneet ovat siihen verrattuna pieni joukko.
