Kysely: Puolet sote-alan työajasta kuluu kirjaamiseen
Kuormittaa erityisesti lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.
Puolet lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta kuluu potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen. Kirjattavien tietojen määrä on viime vuosina kasvanut, ja lähes kolmannes kirjaamisesta on ammattilaisten mukaan päällekkäistä.
Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön kyselytutkimuksesta , jossa selvitettiin ammattiryhmien kokemuksia asiakastietojen kirjaamisen kuormittavuudesta.
Kirjaaminen kuormittaa erityisesti lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Nämä ammattiryhmät käyttävät kirjaamiseen päivittäin jopa 3 tuntia 15 minuuttia.
Tärkeää, mutta ei aina välttämätöntä
Ammattilaiset pitävät tietojen kirjaamista tärkeänä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet uskovat, että kirjattuja tietoja käytetään asiakkaan hyväksi.
Toisaalta kyselyn tuloksissa on havaittavissa viitteitä siitä, ettei kaikki kirjaaminen ole todellisuudessa välttämätöntä. Jopa kolmanneksen kirjauksista arvioitiin olevan päällekkäisiä, eli tietoa joka on kirjattu jo jonnekin muualle.
Jopa puolet vastanneista kokee, että kirjattavien tietojen määrä on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Kirjattavien tietojen suuri määrä ja tietojärjestelmien käytettävyys hankaloittavat kirjaamista.
Eri tietojärjestelmiä käyttävien hyvinvointialueiden väliset erot eivät kuitenkaan ole erityisen suuria.
Kirjaamista voidaan kyselyn perusteella keventää. Keinoja ovat kansallisten kirjaamisohjeiden ja valmiiden tietopohjien kehittäminen, saneluratkaisujen käyttöönotto sekä muutokset kirjaamisen työnjaossa.
STM:n tiedotteessa tuodaan esille myös tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät kokeiluhankkeet ja lainsäädännön muutostarpeet, joita liittyy kirjaamisen automaatioon.
