Kymenlaakson uuden isotooppiyksikön takana on vahva yhteishenki
Yksikkö aloittaa toimintansa vuoden päästä siitä, kun Hus Diagnostiikkakeskus veti omansa pois.
Kymenlaaksossa ei jääty avuttomiksi, kun Hus Diagnostiikkakeskus ilmoitti reilu vuosi sitten lakkauttavansa keskussairaalan isotooppiyksikön.
Tyrmistyksestä selvittyään kymenlaaksolaiset kokosivat voimansa ja työn tulos, oma isotooppikeskus, aloittaa toimintansa tammikuussa.
Kymenlaakson laboratoriotoiminta ja kuvantaminen olivat olleet Hus Diagnostiikkakeskuksen toimintaa vuodesta 2016. Vuoden 2022 lopulla se päätti lakkauttaa isotooppiyksikön varsin nopealla aikataululla.
– Jouduimme yllättäen tilanteeseen, jossa Hus Diagnostiikkakeskus ilman sen kummempia ennakkoilmoituksia veti meiltä pois isotooppilääketiedetoiminnan, eli tavanomaiset isotooppikuvaukset, mutta myös PET-kuvaukset, kertoo johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa .
Matkustamisen vaiva vähensi tutkimuksia
Alun perin yksikön toiminta oli lakkaamassa jo tammikuussa 2023, mutta aikaa saatiin pitkitettyä toukokuulle. Nyt toiminta on ollut tauolla, kunnes taas tammikuussa alkaa. Tutkimukset ja hoidot ovat olleet Kymenlaakson potilaille saatavilla vain Lappeenrannassa tai Helsingissä.
– Osa isotooppilääketieteen tutkimuksista liittyy leikkaushoitoon, kuten vartijaimusolmuketutkimukset rintasyöpäleikkauksiin. Ne ovat tavallisia asioita diagnostiikassa, eikä se tuntunut hyvältä potilaiden hoidon kannalta, Mäntymaa sanoo.
Kotkassa leikattava rintasyöpäpotilas joutui leikkausta edeltävänä päivänä käymään joko Lappeenrannassa tai Helsingissä tutkimuksessa.
– Ei ole pieni vaiva matkustaa ensin naapurisairaalaan ja seuraavaksi aamuksi omaan sairaalaan leikkausvalmiina, Mäntymaa huomauttaa.
Seurauksena on ollut, että isotooppilääketieteen tutkimusten ja hoitojen käyttö on vähentynyt.
– Radiojodihoito on kilpirauhasen liikatoiminnassa kohtalaisen yksinkertainen hoito. Sen vaihtoehto on lääkehoito. Kaikki potilaat eivät ole halunneet mennä Helsinkiin tai Lappeenrantaan, vaan ovat valinneet lääkehoidon, joka vaatii seurantaa ja tuottaa potilaalle vaivaa, Mäntymaa kertoo.
Toimintaa kehitetään koko ajan
Niin Mäntymaa kuin ylifyysikko Arthur Sinimyrsky kehuvat yhteishenkeä, joka Kymenlaakson hyvinvointialueella syntyi hankalassa tilanteessa.
– Johdon, ylilääkäreiden ja muiden ammattilaisten kesken löytyi yhteinen sävel siitä, että haluamme jatkaa hyvää kehityssuuntaa, joka Kymenlaaksossa on ollut, ja mahdollistaa asukkaille hyvät palvelut, Sinimyrsky kertoo.
Vuoden työn jälkeen uusi isotooppiyksikkö aloittaa tammikuussa ensin kilpirauhashoidoilla. Isotooppitutkimukset aloitetaan tammi–helmikuun aikana.
– Toimintaa kehitetään ja laajennetaan koko ajan. Haluamme tarjota kattavasti palveluita ja olla keskusteluyhteydessä hyvinvointialueen lääkäreiden kanssa siitä, mitä palveluita odotetaan ja toivotaan, Sinimyrsky sanoo.
Tavoitteena on hänen mukaansa sisällyttää toimintaan myös PET-kuvaukset.
Isotooppikameran hankintahinta on 600 000 euroa. Lisäksi siitä tulee käyttökustannuksia. Rahoitus on hyvinvointialueen omaa investointirahoitusta, joka kuuluu sen laina- ja rahoitusvaltuuksiin. Investointi tarvitsi kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksynnän.
– Halusimme potilaillemme tasa-arvoisesti tutkimuksia ja hoitoja. Se ei tule kalliimmaksi verrattuna siihen, mitä maksaisimme muille palveluntuottajille, Mäntymaa kertoo.
