Kuntoutuspsykoterapiaa sai yhä useampi
Neljä viidestä saajasta oli naisia.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvoi vuonna 2024. Saajia oli yhteensä yli 65 900, mikä on noin 1 400 enemmän kuin edellisvuonna.
Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusti yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 2015 saajia oli noin 27 000. Viime vuosina kasvu on kuitenkin hidastunut.
Kuntoutuspsykoterapia on edelleen asiakasmäärältään yleisin Kelan kuntoutuspalvelu. Kuntoutuspsykoterapian saajien osuus on 38 prosenttia Kelan järjestämästä kuntoutuksesta.
Kela korvasi kuntoutuspsykoterapian kustannuksia 105 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Kustannukset laskivat hiukan edellisvuodesta, kun inflaatio otetaan huomioon. Kuntoutuskustannusten kasvun tasaantumista saattaa osaltaan selittää kuntoutuspsykoterapiaan sisältyvä omavastuuosuus, joka voi olla noin 40–60 euroa käynniltä.
– Palvelujärjestelmä on mielestäni kehittynyt myönteisesti viime vuosina, ja Kelan kuntoutuspsykoterapian ohella onkin saatavilla entistä paremmin muun muassa lyhytpsykoterapiaa ja julkisen terveydenhuollon palveluseteleillä tarjoamaa psykoterapiaa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa .
Naiset hakevat kuntoutuspsykoterapiaa selvästi miehiä yleisemmin. Saajista 79 prosenttia oli naisia vuonna 2024. Sukupuolijakauma on pysynyt suunnilleen samana viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Naiset raportoivat miehiä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ovat myös yleisimmät päädiagnoosit kuntoutuspsykoterapian saajilla. Lisäksi miehillä saattaa olla korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin kuin naisilla.
– Nuorten naisten psyykkinen oireilu on ollut paljon esillä, ja on hyvä, että moni nuori aikuinen nainen saa apua kuntoutuspsykoterapiasta. Toisaalta mielenterveyspalvelujen kohdentumisessa ja saavutettavuudessa saattaa edelleen olla haasteita eri väestöryhmissä, Vuori sanoo.
