Kun terveyspalveluihin vain pääsee, niiden taso on hyvä, panelistit totesivat
Terveydenhuollon hyvissä ja huonoissa uutisissa käsiteltiin muun muassa hoitojonojen purkua, hallitusesitystä ja palvelusetelin käyttöä.
Lääkäriliitto, CGI ja Pihlajalinna järjestivät jälleen Porin SuomiAreenassa paneelikeskustelun otsikolla Terveydenhuollon hyvät ja huonot uutiset.
Keskustelussa olivat mukana Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen, kokoomuksen kansanedustaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Miia Laiho, Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila, Pihlajalinnan julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen, vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu Sofia Virta sekä CGI:n asiakas- ja potilastietojärjestelmistä vastaava johtaja Kimmo Alaniska.
Keskeisemmäksi huonoksi uutiseksi nousi terveyspalveluiden heikko saatavuus ja jatkuvuus, ja mallin todettiin olevan kansainvälisesti katsottuna epätasa-arvoinen.
– Kun soteuudistus on saatu tehtyä, pitää fokusoida seuraaviin vaiheisiin, kutsutaan sitä sitten omalääkäri-, omatiimi- vai hoidonjatkuvuusmalliksi. Se voidaan toteuttaa eri alueilla eri tavalla, Lääkäriliiton Aaltonen totesi.
Hyvinvointialueiden työnjaoissa ja tekemisen sisällöissä on Aaltosen mukaan vielä paljon tekemistä.
– Peter Drucker aikoinaan totesi, että ei ole mitään tyhmempää kuin yrittää tehdä tehokkaasti asioita, joita ei pitäisi tehdä ollenkaan, ja se on yksi ydinkysymys tässäkin, Aaltonen vertasi.
Pihlajalinnan Salusen mukaan "erittäin pitkien ja laittomien hoitojonojen purku" olisi aika helposti, jopa suhteellisen halvasti ratkaistavissa.
– Yksityinen sektori hoitaa puolet ja julkinen puolet vapaaehtoiselta pohjalta erilaisilla lisätyökorvauksilla. Jos me näin haluamme, asia on kunnossa jouluun mennessä. Tämä on yhtä tärkeä juttu kuin peruskoulu, eikä senkään kohdalla mietitä, että saadaanko me nämä asiat joku vuosi järjestymään, Salunen haastoi.
Kaikki panelistit olivat suurin piirtein yhtä mieltä siitä, että kunhan asiakas vain pääsee terveyspalveluihin, niiden taso on kaikkialla maassa hyvä.
Leikataanko vai ei?
Hallituspuolue kokoomusta edustava Miia Laiho vakuutti, että sote-palveluista ei leikata eikä taso kärsi.
– Mutta toki palveluiden toteuttamistapa tulee varmasti muuttumaan, ja laatua seurataan erityisen huolellisesti, koska lisäämme seurantamittareita hyvinvointialueille. Tulemme satsaamaan myös vaikuttavuuteen niin, että raha ohjautuu paremmin siihen, mikä tuo ihmisille terveyshyötyjä, Laiho lupasi.
Hän myönsi, että asiakasmaksuja nostetaan jonkin verran, mutta Laihon mukaan ihmiset ovat valtakunnallisesti katsottuna tasa-arvoisemmassa asemassa kuin aiemmin.
– Korotukset kohdistetaan palveluihin, joita tarvitaan harvemmin, kuten leikkauksiin ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon maksuja ei lähtökohtaisesti koroteta, Laiho sanoi.
Vihreiden puheenjohtaja Virran mukaan ei ole rehellistä sanoa, että kyse ei ole leikkauksista.
– Miten tehdään fiksummin ja vaikuttavammin ilman lisärahoitusta? Tarvitsemme lisää teknologiaa ja investointeja, ja ne maksavat. Toisaalta vaikuttavuus koostuu osaavasta työvoimasta. Hallitus ei panosta osaamisen vahvistamiseen, vaan leikkaa esimerkiksi aikuiskoulutustuesta, hän sanoi.
Laiho muistutti, että hallitus tulee sijoittamaan yli 30 miljoonaa lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen.
– Mutta jos samaan aikaan leikataan perheiden toimeentulosta, eikä helpoteta aikuisten pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, ei ole fiksua parantaa vain lasten tukea. Ei auta, jos lapsi käy kerran kahdessa viikossa terapiassa, jos hän viettää viikonloput kotona, missä vanhempi on kännissä perjantaista sunnuntaihin eikä jääkaapissa ole ruokaa, lastensuojelussa työskennellyt Virta haastoi.
Skarpatkaa, viisikymppiset!
Salunen otti esiin, että varsinkin kaikkien yli 50-vuotiaiden suomalaisen pitäisi skarpata itsestään huolehtimisessa.
– Jos emme pidä itsestämme parempaa huolta, mikään raha ei tule ikinä riittämään meidän hoitoomme. Eurooppalaisessa vertailussa emme syö terveellisesti, emmekä liiku tarpeeksi emmekä huolehdi rokotuksista, Salunen vertasi.
CGI:n Kimmo Alaniska huomautti, että oikein kohdistetut teknologiainvestoinnit parantavat myös henkilöstön jaksamista.
– Uusilla teknologiolla pystytäisiin automatisoimaan esimerkiksi kirjaamista, tilastointia ja labrapyyntöjä, jotka vievät valtavasti lääkärin, hoitajan tai sosiaalityöntekijöiden aikaa. Sinne investointien kohdentaminen vapauttaisi työaikaa ja parantaisi henkilöstötyytyväisyyttä, Alaniska mainitsi.
Keskustelua juontanut MTV3:n toimittaja Jaakko Loikkanen kertoi, että huhtikuun lopussa 170 000 suomalaista odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon.
Salunen kehui Kelan esitystä, että se korvaisi yksityisen yleislääkärikäynnistä niin paljon että se maksaisi asiakkaalle saman verran kuin terveyskeskuksessa.
– Meillä on myös erittäin iso tuottavuusongelma, on hyviä ja huonoja yksiköitä, niin yksityisellä kuin julkisella puolella, hän sanoi.
Palvelusetelien arvo palautettava
Palvelusetelien käyttö, tai käyttämättömyys, aiheutti myös vilkkaan keskustelun.
– Yksi tuhannesosa terveydenhuollon rahoista on mennyt palvelusetelin kautta, panelistit huomauttivat.
Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila totesi, että palveluseteliasiakkaita ei saa pitää ikään kuin kakkosluokan kansalaisina, joille on tarjolla vain tiettyjä aikoja.
Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että palvelusetelin arvo pitää olla riittävä hankkimaan se palvelu, johon se on tarkoitettu.
