Kuin kuumille kiville
Sairauskuluvakuutuksia kysytään ja käytetään yhä enemmän. Kaikki eivät kuitenkaan vakuutusta saa.
Yksityisten sairauskuluvakuutusten kysyntä kasvaa huimaa vauhtia. Vakuutuksia myös käytetään aiempaa enemmän.
Yhtenä syynä kysyntään on epäluottamus julkiseen terveydenhuoltoon.
Käyttöä kasvattavat lisääntynyt sairastaminen, matalampi kynnys vastaanotolle hakeutumiseen ja se, että julkiseen terveydenhuoltoon voi olla vaikea päästä.
– Vuoden 2022 lopulla vakuutusten käyttö nousi räjähdysmäisesti ja se on pysynyt korkealla. Käyttö kulkee käsi kädessä kysynnän kanssa: kysynnän raju kasvu alkoi vähän sitä aikaisemmin, kertoo henkilöasiakkaiden henkilövakuuttamisesta vastaava Atte Erkamo Pohjolasta.
Sama on huomattu myös Lähitapiolassa ja Ifissä.
Erityisen suurta vakuutusten käytön kasvu on ollut koronavuosien jälkeen. Alkuvaiheessa kyse lienee ollut hoitovelan purkautumisesta. Sen jälkeen kaikissa kolmessa yhtiössä on huomattu, että ihmiset paitsi sairastavat enemmän, myös hakeutuvat lääkärille herkemmin kuin ennen.
– Pandemian myötä me yhteiskuntana opimme, että oireiden ilmaantuessa on hyvä hakeutua hoitoon. Lääkäriin hakeudutaan aika helposti, Erkamo sanoo.
Pohjola on markkinajohtaja sairauskuluvakuutuksissa, Lähitapiola toiseksi suurin ja If kolmas.
Aikuisetkin vakuuttavat itseään
Joka neljännellä suomalaisella on sairauskuluvakuutus.
– Lasten vakuuttaminen on aina ollut korkeaa. Viime aikoina aikuisten vakuuttaminen, ja se että yritykset ovat vakuuttavat henkilöstöään, on yleistynyt merkittävästi, kertoo terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen Lähitapiolasta.
Henkilövakuutusten tuotepäällikkö Piia Kononen Ifistä kertoo, että siellä kasvua hoitokuluihin tarkoitetuissa vakuutuksissa on vuoden 2019 jälkeen tullut aikuisilla 40 prosenttia ja lapsilla 30 prosenttia.
Vakuutuksia aletaan usein miettimään yli 30-vuotiaana. Ifin asiakastutkimuksissa näkyy huoli julkisen puolen tilanteesta ja hoitoon pääsystä.
Lähitapiolan Miettusen mukaan julkisen sektorin tilanne heijastuu kiinnostukseen vakuutuksia kohtaan, perustuipa käsitys siitä omiin kokemuksiin tai vain mediatietoihin.
– Yhteiskunnallinen tilanne näkyy vakuutusyhtiöissä. Olen tätä huolestuneena seurannut: perusterveydenhuollon vahvistaminen olisi tärkeää. Fokuksen pitäisi olla siinä, että hoitoon pääsevät kaikki, jotka sitä tarvitsevat. Vakuutukset täydentäisivät sitä, eivät korvaisi. Nykytilanne ei ole kestävällä pohjalla, Miettunen sanoo.
Ei kestävä yhtälö
Yksi syy sairauskuluvakuutuksen ottamiseen on halu varmistaa nopea pääsy hoitoon. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen näkyy vakuutusyhtiöissä.
– Kun terveydenhuollon kustannukset nousevat ja vakuutusta käytetään enemmän, se heijastuu vakuutusten kannattavuuteen. Yhtälö on kestämättömällä pohjalla, Miettunen toteaa.
– Kaikilla ei myöskään ole varaa vakuutukseen, hän muistuttaa.
Lähitapiolan asiakkaista joka toinen käyttää vakuutustaan vuoden aikana. Tämä on paljon verrattuna esimerkiksi kotivakuutukseen.
Käytössä on isoja eroja paikkakunnittain: kasvukeskuksissa, joissa tarjontaa on enemmän, vakuutuksia käytetään enemmän.
Miettusen mukaan tämä on haastanut vakuutuksen perusidean, eli sen, että vain harvoin sattuu jotain, jonka vuoksi vakuutusta tarvitaan. Tämä on myös nostanut vakuutusten hintoja.
Vakuutusyhtiöiden mukaan yhä useampi asiakas ottaa vakuutukseen korkean omavastuun, jolloin vuosimaksu on halvempi. Ajatuksena on ostaa turvaa isompia hoitokuluja, kuten leikkauksia ja kuvantamisia varten.
– Elämme monessa mielessä haastavaa aikaa: julkinen puoli on vaikeuksissa, vakuutuksissa on kova käyttö ja kysyntä, joka tuo kannattavuushaasteita. Elämme tosi erilaisessa maailmassa kuin ennen koronaa, uudenlaisessa normaalissa, Kononen sanoo.
