KSML: Satelliittimalli voisi luoda lääketieteellisen Jyväskylään
Ikuisuushaaveen ratkaisu olisi yhteistyöyliopisto ulkomailta. Lääkäriliiton koulutuspäällikkö ei kannata ajatusta.
Yhteistyö ulkomaisen yliopiston kanssa voisi luoda mahdollisuuden keskisuomalaisten haaveelle, omalle lääketieteelliselle tiedekunnalle. Ajatuksen esittää Keskisuomalaisessa dosentti Teuvo Antikainen .
– Esimerkiksi Oulun lääketieteellisen toiminta alkoi 1960-luvulla Turun yliopiston satelliittina. Jollei kotimaista kumppania ole saatavissa, meille sopiva yhteistyöyliopisto voisi löytyä näin EU-aikana vaikka maan rajojen ulkopuoleltakin, Antikainen ehdottaa.
Antikainen pitää aihetta poliittisesti arkana ja herkkänä. Keskisuomalaisen uutisen mukaan lääketieteellisiä tiedekuntia vahditaan mustasukkaisesti ja varmaa on, että hanke tulisi kohtaamaan vastustusta.
Jyväskylän yliopistolla tai Keski-Suomen liitolla ei ole hankkeita, jotka tähtäisivät uuden lääketieteellisen perustamiseen. Antikaisen mukaan aihe voitaisiin sisällyttää hyvinvointialueen strategiaan.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopisto tekevät paljon yhteityötä. Sairaala Novassa käy vuosittain 400–500 lääketieteen perustutkinnon suorittajaa kotimaisista yliopistoista.
Antikainen johtaa sairaala Novan terveydenhuollon simulaatiokoulutuskeskusta. Hänelle on myönnetty terveydenhoidon ja lääketieteen koulutuksen pedagogiikan dosentuuri (Jyväskylän yliopisto) tammikuussa 2022.
Vähäiset resurssit enemmän hajallaan
Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro ei kannata ajatusta.
– Hyvin varauksella suhtaudun ajatukseen uuden tiedekunnan perustamisesta. Nykyisellään meillä on jo viisi lääketieteellistä tiedekuntaa, jotka pystyvät tarjoamaan riittävän volyymin suomalaiseen tarpeeseen.
Heistaron huolena on varsinkin koulutuksen laadun säilyttäminen. Uusi lääketieteellinen jakaisi voimavarat entistä laajemmalle.
– Jo nyt nykyiset viisi tiedekuntaa kärsivät resurssipulasta. Opetusryhmien koko on suuri.
Kotimaisten tiedekuntien lisäksi moni nuori valitsee lääketieteen opiskelun ulkomailla. Kelan tietojen mukaan muualla kouluttautuvia on tällä hetkellä noin 1200. Määrä on ollut nousussa siitä huolimatta, että suomalaisten tiedekuntien sisäänottoja on viime vuosina nostettu merkittävästi.
– Heistä valtaosa palaa Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille, töihin ja erikoistumaan.
