Koronatapausten voimakas lisääntyminen lisäsi kuolemia
Koronakuolemia on ollut aiempaa enemmän vanhemmissa ikäryhmissä.
Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja tartutti myös iäkkäitä ja hauraita. Suomessa todettiin tammikuun alusta huhtikuun loppuun aikaisempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhempien ihmisten joukossa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti. Laajamittaisesta laboratoriotestauksesta on suuressa osassa maata luovuttu. Suuri osa tartunnoista jää siksi tilastoimatta.
– Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa .
Kuolemia eniten maaliskuussa
Omikronin aiheuttama tauti on muille kuin hyvin iäkkäille pääsääntöisesti lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja suojassa vakavammalta taudilta.
Ilman koronaakin Suomessa on talvikuukausina enemmän kuolemia kuin kesällä. Tähän vaikuttaa muun muassa influenssa. Isoimmilta aalloilta on kuitenkin parin viime vuoden aikana vältytty.
Leinon mukaan iäkkäät ovat olleet suojassa edellisinä talvina muiltakin viruksilta kuin koronalta. Tämä on yksi selitys sille, miksi kuolemia on ollut nyt alkuvuonna erityisen paljon hyvin hauraiden joukossa.
Koronatartunnat ovat olleet laskussa jo useita viikkoja. Tästä syystä myös kuolemantapausten määrä on lähtenyt laskuun. Toukokuussa on tähän mennessä rekisteröity selvästi aikaisempia viikkoja vähemmän kuolemia. Lukumääräisesti eniten kuolemia on todettu maaliskuussa rekisteröidyissä tartunnoissa. Kuolemien tilastointi seuraa tartuntatilastoja aina pienellä viiveellä, sillä koronatartunnasta seuranneita kuolemia tilastoidaan vielä 30 päivää tartunnan jälkeen.
Huomattavista tartuntamääristä huolimatta vähintään kolme rokotusannosta saaneiden kuolleisuus on pysytellyt selvästi muita alhaisempana. Yli puolet 80 vuotta täyttäneistä on saanut neljännen rokoteannoksen.
Rokottamattomilla vanhoilla merkittävin riski
Suurin kuoleman riski on rokottamattomilla ikääntyneillä. Tämä koskee myös rokottamattomia vanhuksia, joilla ei ole vakavalle taudille altistavia riskitekijöitä.
Erityisesti yli 80-vuotiaat, joilla kuoleman riski koronan yhteydessä on kaikkein korkein, hyötyvät kolmansista ja neljänsistä annoksista.
Koronakuolemia on eniten riskiryhmään kuuluvilla yli 80-vuotiailla rokottamattomilla. Sen sijaan neljä annosta saaneet saman ikäiset riskiryhmiin kuuluvat ovat hyvin suojassa vakavalta taudilta ja kuolemalta.
Heikkokuntoisella vanhuksella virusinfektio voi johtaa kuolemaan, vaikka muilla ryhmillä sama infektio aiheuttaa vain hyvin lievää tautia. Kaikilla tilastojen mukaan koronaan kuolleilla ensisijainen kuoleman syy ei välttämättä ole korona, vaan jokin muu sairaus. Näin on erityisesti silloin, kun henkilö on joutunut sairaalaan jonkin muun syyn vuoksi.