Koronarokotuksia vähiten herkästi haavoittuvalla väestöllä
Tiukka talous ja mielenterveys- ja päihdepulmat laskevat suojautumisintoa.
Koronarokotteen jättivät ottamatta etenkin ne, joilla ei ollut palkkatuloja, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi tai joiden lähisukulaiset, erityisesti äiti, eivät olleet ottaneet koronarokotetta.
Erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kertovat diagnoosit tai lääkeostot olivat yhteydessä matalampaan rokottautumisaktiivisuuteen.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa testattiin lähes 3000:n terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen koronarokoteannoksen ottamiseen. Kyseessä on kansainvälisesti laajin tähän mennessä aihetta selvittänyt tutkimus.
Tutkimustietojen perusteella voidaan olettaa, että esimerkiksi matalapalkka-aloilla työskentelevien voi olla vaikeampaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa.
Rokotusten järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen liittyvät haasteet voivat koskea varsinkin mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Vieraskielisillä saattaa olla vaikea saada tietoa kielellä äidinkielellään.
Ennustemalli toimiva
Tiedot pohjautuvat FinRegistry/FinRekisterit-tutkimusaineistoon. Koko väestön kattavia kansallisia terveys- ja väestörekisteritietoja verrattiin koronapandemiaa edeltävään aikaan ja rokotusrekisterin tietoihin ensimmäisen koronarokoteannoksen osalta 30–80-vuotiailla.
Tulokset kuvaavat muuttujien ja rokottautumisen yhteyttä väestötasolla. Johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan voi vetää.
Aineistoista ilmenee, että yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevien rokottautumisaktiivisuus on muutenkin heikointa. Tietojen avulla on luotu menetelmä, jolla voidaan ennustaa ryhmät, joiden osallistuminen rokotusohjelmiin on kaikkein epätodennäköisintä.
Rokotettujen osuus oli ainoastaan 19 prosenttia siinä prosentissa väestöä, jonka ennustettu rokottautumisen todennäköisyys oli pienin. Koko 30–80-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna tämä 1 prosenttia tarkoittaa noin 32 000 ihmistä. Koko aineistossa ainakin yhden koronarokotuksen ottaneiden henkilöiden osuus oli noin 90 prosenttia.
