Koronan pitkäaikaisoireille ei ole yhtä selittävää tekijää
Työhön paluu voi vaatia kokonaisvaltaista kuntoutusta, kertoo suomalaistutkimus.
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet ovat monitekijäinen ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa kuntoutuksessa, ilmenee Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Husin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan tekemästä tutkimuksesta.
Tutkimushankkeessa selvitettiin pitkäaikaisoireiden taustalla olevia mekanismeja ja biomarkkereita sekä tutkittiin kuntoutusmenetelmiä ja oireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn ja työhön paluuseen.
– Kimmokkeen tutkimuksemme sai vuonna 2021, kun julkisuudessa arvioitiin, että jopa 30 prosenttia koronavirusinfektion sairastaneista oireilee pitkäaikaisesti. Kuitenkaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja ei tuolloin tunnettu, eikä näiden potilaiden työkyvystä ja työhön paluusta ollut juuri tietoa, kertoo apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta tiedotteessa .
Osallistujina oli 54 koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsivää potilasta, 57 normaalisti koronasta toipunutta potilasverrokkia sekä 63 tervettä verrokkia.
Pitkäaikaisoireet vaikuttavat merkittävästi potilaiden työ- ja toimintakykyyn, mutta oireille ei ole yhtä selittävää tekijää. Oheissairaudet, kuten ahdistus ja masennus, sekä elintavoista tupakointi olivat yhteydessä kohtalaisiin tai vakaviin toimintakyvyn rajoituksiin.
Potilaita on tärkeä kuntouttaa kokonaisvaltaisesti. Potilaat kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen niin työpaikalla, terveydenhuollossa, perheessä ja korvausjärjestelmän piirissä. Potilaan, terveydenhuollon ja työnantajan välinen yhteistyö on olennaista työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa.
Diagnostinen testi ei mahdollinen
Tutkimuksessa selvitettiin, aiheuttavatko koronan sairastaminen tai sen pitkäaikaiset oireet muutoksia veren valkosoluissa.
– Geenien ilmentymisessä ei todettu ryhmätasolla merkittäviä eroja koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden ja verrokkihenkilöihin välillä, kertoo ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Tämä tarkoittaa sitä, ettei diagnostisen testin kehittäminen ole mahdollista.
– Tulos viittaa myös siihen, että potilaiden oireiden ja taustatekijöiden moninaisuus vaatii kattavampaa lähestymistapaa, joka perustuu tietoihin oireiden alkamisesta ja kehittymisestä, oirekuvaan sekä oireiden muiden mahdollisten taustasyiden poissulkuun, Suojalehto toteaa.
Osalla pitkäaikaisoireista kärsivistä miehistä todettiin luuytimen punasoluihin ja rauta-aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia geenien ilmenemisessä. Tämän merkityksen selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.
