Koronaa ei kannata sairastaa uudestaan
Uusintainfektiot lisäävät niin kuoleman kuin sairaalahoitoon joutumisen riskiä pitkään akuutin taudin jälkeen, kertoo vertaisarvioimaton amerikkalaistutkimus.
Koronan uusintainfektiot näyttäisivät lisäävän niin kuoleman kuin sairaalahoitoon joutumisen riskiä ainakin kuusi kuukautta infektion jälkeen.
Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin Yhdysvaltain armeijan veteraaniaineiston perusteella koronan uusintainfektioiden vaikutusta terveydentilaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään kahdesti koronan sairastaneilla oli kaksinkertainen yleinen kuolemanriski verrattuna niihin, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa. Lisäksi havaittiin, että heillä oli kolminkertainen riski joutua sairaalahoitoon kuuden kuukauden sisällä koronan sairastamisesta. Riskit pienenivät ajan kuluessa.
Uusintainfektiot näyttivät lisäävän myös esimerkiksi sydän- ja keuhko-ongelmia, munuaisten toimintahäiriön riskiä, tyypin 2 diabetesta ja neurologisia ongelmia.
Laajassa rekisteritutkimuksessa oli mukana yli 5,6 miljoonaa ihmistä. Heistä lähes 257 400 oli sairastanut koronan kerran ja reilut 38900 kahdesti. Tutkittavien keski-ikä oli 60 vuotta.
Syytä riskien lisääntymiseen vasta arvaillaan
Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan tulokset ovat huolta herättäviä ja olisi tärkeää, että ne vahvistettaisiin myös muissa tutkimuksissa. Vaikka tutkimus on vasta preprint-vaiheessa eli vertaisarvioimaton, se on tehty laajasta aineistosta ja sen kirjoittajat tuntevat veteraaniaineiston hyvin entuudestaan.
– Preprintit ovat tärkeitä edelleen jatkuvan pandemian aikana, koska julkaisuprosessi voi kestää kuukausia. Näin saamme nopeasti uutta tietoa, joka antaa ymmärrystä koronaviruksesta. Lopulliset johtopäätökset tehdään aina vertaisarvioinnin ja lääketieteelliseen lehteen hyväksymisen jälkeen.
Tutkimus on tehty maaliskuun 2020 ja syyskuun 2021 välillä, jolloin omikronvarianttia ei vielä ollut. Osa henkilöistä oli rokottamattomia, osa oli saanut kaksi tai jopa kolme rokotetta.
Ruotsalainen on seurannut tutkimuksen tuloksista käytyä kansainvälistä keskustelua.
– Vielä ei osata varmuudella sanoa, miksi uusintainfektio lisää komplikaatioiden riskiä. Jo ensimmäinen infektio voi heikentää etenkin sairausriskiryhmillä ja ikääntyvillä kokonaishyvinvointia, ja se saattaisi olla yksi selittävä tekijä.
Kansainvälisen kollegakunnan keskustelun voi Ruotsalaisen mielestä vetää yhteen niin, että uusintainfektion nähdään lisäävän terveysriskejä. Uutta tartuntaa on syytä vältellä, vaikka ensimmäinen kerta olisi ollut lieväoireinen. Myös WHO varoittaa uusintainfektioista.
Ruotsalainen huomauttaa, että tämä ei välttämättä koske nuorempaa, perustervettä väestöä. Tieto koronainfektion riskeistä kuitenkin lisääntyy kaiken aikaa.
– Eri tutkimusten mukaan koronainfektio lisää 12 kuukauden ajan riskiä sydän- ja aivoverisuonitapahtumille jo ensimmäisen infektion jälkeen. Koronan pitkäaikaisoireita (long covid) ei myöskään saa unohtaa, koska rokotteetkaan eivät näyttäisi suojaavan sen kehittymisen riskiltä.
Samaankin varianttiin voi sairastua pian uudestaan
Herkästi tarttuvien omikronvarianttien myötä uusien tartuntojen vaara on aiempaa suurempi. Samakin variantti saattaa aiheuttaa uuden infektion jo lyhyen ajan päästä.
– Uusintainfektioiden riski on tärkeä huomioida, Ruotsalainen sanoo.
Esimerkiksi Australiassa terveysviranomaiset katsovat, että omikronin BA.4 ja BA.5 -variantit, jotka parhaillaan kiertävät Suomessakin, voivat tarttua jo kuukauden kuluttua uudestaan.
Nykyiset koronarokotteet estävät tartuntaa kahden tai kolmen kuukauden ajan. Vakavaa tautia vastaan suoja kestää pitempään. Ruotsalainen korostaa, että tässäkin kohtaa ikääntyneet ja sairausriskiryhmät on huomioitava: he tarvitsevat tehosterokotteen noin 3–6 kuukauden välein.
– Väestölle pitäisi antaa kansallisesti täsmätietoa ja valistusta sairastumisen riskeistä. On tärkeää, että rokottamattomat ottavat rokotteensa ja ne, joille kuuluu tehoste, hakevat sen, Ruotsalainen sanoo.
Syksyn tullen ja ihmisten pakkautuessa sisätiloihin on ikääntyneiden ja sairausriskiryhmiin kuuluvien tärkeä edelleen käyttää FFP2-hengityssuojainta julkisessa liikenteessä ja yleisissä tiloissa. Hyvään ilmanvaihtoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä koronavirus tarttuu pisaroiden ja hengitysilman aerosolien välityksellä.
