Kokemusasiantuntijat tehostavat työtä

Ensilinjan toiminta on vähentänyt jatkohoidon tarvetta Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tehokkuutta lisäävät kaksi työsuhteessa olevaa kokemusasiantuntijaa.

Ensilinjan kokemusasiantuntijat Juho Kautto ja Annukka Harjula työskentelevät vastaanottohuoneessaan Kyllön terveysasemalla Jyväskylässä.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on palkattu työsuhteeseen kaksi kokemusasiantuntijaa avosairaanhoidon mielenterveys- ja päihdepalveluihin. He toimivat ensilinjan palveluissa, joka on virka-aikana tarjottavaa kynnyksetöntä palvelua. Ensimmäisessä, samana päivänä tapahtuvassa tapaamisessa, selvitetään hoidon ja palvelun tarve.

– Ensilinjassa hoitoon pääsee keskimäärin alle tunnissa, ja noin puolelle asiakkaista riittää lyhyt, 1–3 kerran interventio, kertoo ensilinjan palveluvastaava Jani Korpela .

Ensilinjan konsulttipsykiatrina toimivan Kristiina Minkkilän mukaan kokemusasiantuntijat tuovat hyvinvointialueille jotain sellaista, jota sieltä on puuttunut.

– On erityisen tärkeää, että kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaan kohtaamisesta puuttuu hierakisuus, mikä puolestaan väistämättä syntyy lääkärin vastaanotolla, sanoo Minkkilä.

Ensilinja toimii käynti kerrallaan -periaatteen mukaisesti. Asiakas voi soittaa tai jättää netin kautta soittopyynnön ensilinjan numeroon, jossa mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen vastaa ja välittää puhelun eteenpäin.

Hoitotiimien jäseninä toimivat kokemusasiantuntijat ottavat vastaan puheluita ja pitävät asiakkaille ajanvarauksellisia vastaanottoja. Asiakas saa käydä kokemusasioantuntijan vastaanotolla niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi.

Keski-Suomen hyvinvointialueen ensilinja toimii seitsemässä koko maakunnan kattavassa mielenterveys- ja päihdepalvelutiimissä.

Juho Kauton ja Annukka Harjulan tehtävänä on toivon luominen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen.

Omakohtainen kokemus tarvitaan

Kokemusasiantuntijuuden vahvistamista tuetaan EU-rahoitteisesta Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jonka tavoitteena on parantaa heikossa asemassa olevien asiakkaiden palvelujen saatavuutta. Ohjelman avulla on tuettu 25 kokemusasiantuntijan kouluttamista.

Kokemusasiantuntijaksi pääsee käymällä sata tuntia kestävän kokemusasiantutijakoulutuksen. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on omakohtainen kokemus sosiaali- tai terveyspalveluista.

– Koulutus on erittäin tärkeä, koska siinä joutuu prosessoimaan omia kokemuksiaan. Koulutuksen aikana pyritään löytämään asiat, jotka ovat auttaneet itseä ja siirtämään ne työkaluiksi, kertoo ensilinjan kokemusasiantuntija Annukka Harjula .

Harjula kohtaa työssään monenlaisia asiakkaita, muun muassa masennuksesta, ahdistuksesta ja uupumuksesta kärsiviä.

– Itselläni on taustalla muun muassa väsymysoireyhtymä. Kohtaan työssäni paljon ”sosiaalisia erakoita” eli ihmisiä, joiden on syystä tai toisesta vaikea liikkua kodin ulkopuolella. Tehtäväni on toivon luominen ja rinnalla kulkeminen. Moni asiakas on sanonut, että häntä ei ole kohdattu missään muualla näin hyvin kuin ensilinjassa.

Harjulan vastaanotolla käy paljon myös omaisia, joiden läheisellä on ongelmia.

 – Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten läheinen voi myös itse sairastua, ja on tärkeää, että myös he saavat tukea.

Aina oikealla luukulla

Ensilinjan kokemusasiantuntija Juho Kautto jakaa asiakkailleen oman kokemuksensa yli kymmenen vuotta jatkuneesta päihdeongelmasta.

–  Olen itse kokenut alkoholismiin liittyvän häpeän ja syyllisyyden, mikä voi estää hoitoon hakeutumista vuosien ajan. Asiakkaalleni ilmoitan ensimmäiseksi, että kanssani voi puhua asioista vapautuneesti, koska tietoja ei viedä esimerkiksi Omakantaan, sanoo Kautto.

– Kohtaamisessa keskeistä on, että asioista ei enää valehdella. Tyypillistä on, että alkoholin käyttöä salataan, kunnes tulee peräseinä vastaan. Otollisimpia autettavia ovat ne, joilla on vahva tahto raitistumiseen.

Kesän jälkeen Kauton vastaanotolla on ollut vilkasta. Kun ennen ajan sai muutaman päivän päähän, joutuu nyt odottamaan seuraavalle viikolle.

Kautto korostaa, että ensilinjassa asiakas otetaan vastaan matalalla kynnyksellä, eikä ole vääriä asiakkaita. Ne ajat, jolloin potilasta palloteltiin luukulta toiselle, halutaan ainakin Keski-Suomessa jättää taakse.

– Ensilinja on myös ammattilaisille konsultaatiokeskus, jonka avulla asiakkaat voidaan ohjata oikeaan palveluun, kertoo mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupäällikkö Tuula Antinaho .

Hän on aiemmin työskennellyt Etelä-Pohjanmaalla, jossa on ollut palkattuja kokemusasiantuntijoita yli kymmenen vuoden ajan.

Psykiatri suosittelee kokemusasiantuntijaa

Kristiina Minkkilä on suositellut kokemusasiantuntijan palvelua useille asiakkailleen silloin, kun tilanne ei ole akuutti.

– Perustason moniammatillisissa tiimeissä on psykiatreja, joita voi konsultoida hoidon tarpeen arvioinnissa. Hoidon kokonaisvastuu on kuitenkin terveyskeskuslääkärillä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdeongelmiin on tartuttu tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, joka on kaikkien saatavilla.

Olennainen osa Keski-Suomen hyvinvointialueen ensilinjan mielenterveys- ja päihdepalveluita ovat myös walk in-vastaanotot, joihin voi kävellä suoraan psykiatrisen sairaanhoitajan luo matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta. Walk in-palvelu sijaitsee muiden terveyspalveluiden yhteydessä.

Hyvinvointialueen ensilinjaa kehitetään edelleen, ja koko maakuntaan suunnitellaan yhtä yhteistä palvelunumeroa. Sen lisäksi walk in -toimintaa aiotaan laajentaa.

Keski-Suomessa kokemus on osoittanut, että mielenterveys- ja päihdeasioissa asiakkaat haluavat myös soittaa mieluummin suoraan psykiatriselle sairaanhoitajalle kuin terveysaseman yleiseen vastaanottopuhelimeen.