Koiria on sairastunut leptospiroosiin – ihmisiä ei
Jyrsijät ovat yleisiä taudinkantajia.
Leptospiroosia, Leptospira-bakteerisuvun aiheuttamaa zoonoottista kuumetautia on todettu tänä syksynä koirilla Helsingin yliopistollisessa pieneläinsairaalassa.
Aikaisempina vuosina tartuntoja on ollut lähinnä ulkomailla matkustaneilla koirilla. Suomesta saatuja tartuntoja on esiintynyt ainoastaan yksittäisillä potilailla. Nyt suurin osa on ollut kotoperäisiä, kertoo johtava eläinlääkäri Sanna Viitanen yliopistollisesta pieneläinsairaalasta.
– Meillä on ollut useampia tällaisia potilastapauksia, ja muiltakin klinikoilta olemme saaneet samanlaista viestiä.
Leptospiroosin oireina koirilla esiintyy Viitasen mukaan yleisoireita, kuten väsymystä, kuumetta tai ruoansulatuskanavan oireita eli oksentelua tai ripulia. Lisäksi samanaikaisesti on yleensä maksan tai munuaisten toiminnan vajetta.
Rokottamista syytä harkita
Leptospira-ryhmään kuuluva bakteeri pysyy pitkään hengissä, kun on kohtuullisen lämmintä ja kosteaa.
Leptospiroosia esiintyy yleisesti maailmalla, ja sitä voi olla sekä villeillä eläimillä että kotieläimillä. Jyrsijät ovat tavallisia taudinkantajia.
Rokottamista olisi nyt syytä harkita Viitasen mielestä erityisesti Etelä-Suomessa.
– Leptospiroosi on koirallekin vakava sairaus, johon liittyy kuolleisuutta.
Ruokavirasto seuraa tilannetta
Tällä hetkellä Ruokavirastoon on ilmoitettu seitsemän koirien leptospiroositapausta. Määrä on noussut jonkin verran aiempiin vuosiin verrattuna, sanoo Ruokaviraston erikoistutkija, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Kirsti Pelkola .
Leptospiroosi on eläintautilain mukainen muu ilmoitettava eläintauti. Ilmoitukset tulevat Ruokavirastoon usein pienellä viiveellä.
Ruokavirastoon tänä vuonna ja tähän mennessä ilmoitetut tapaukset ovat Hangosta, Helsingistä, Espoosta, Turusta, Nurmijärveltä, Kouvolasta ja Kotkasta.
– Syytä huoleen ei ole, mutta Ruokavirasto toki seuraa tilannetta. Koirille on tähän asti suositeltu leptospiroosirokotetta ennen ulkomaanmatkaa endeemisille alueille, mutta suositusta voidaan muuttaa tilanteen muuttuessa.
Pelkola kertoo, että luonnonvaraiset Leptospira-bakteereiden kantajaeläimet, yleisimpinä jyrsijät ja päästäiset, jotka eivät itse sairastu, erittävät bakteeria virtsassaan ympäristöön. Kyseisten eläinten virtsan kontaminoimasta kosteasta ympäristöstä ja pintavesistä ihminen saa yleisimmin tartunnan, mutta tartunta niin ikään suoraan kantajaeläimestä tai sen virtsasta on mahdollinen.
– Myös esimerkiksi leptospiroosiin sairastuneen koiran virtsasta suoraan tai välillisesti voi saada tartunnan.
Matkailijoilla satunnaisesti Suomessa
Suomessa ei nyt ole esiintynyt ihmisillä leptospiroosia, kertoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma .
Viimeksi Suomessa on tavattu ihmisillä leptospiroosia vuonna 2016 tartuntatautirekisterin mukaan.
– Leptospiroosi ei Suomessa vaadi lääkärin tartuntatauti-ilmoitusta. Me emme tartuntatautirekisterin perusteella voi sanoa varmuudella, mistä maasta tartunnat ovat tulleet. Oletus on, että eivät Suomesta.
Lakoma kertoo, että matkailijoiden tartunnat liittyvät useimmiten elämysmatkailuun tai vesiurheiluun tropiikissa. Tartunnan voi kuitenkin saada myös Euroopassa.
EU- ja Eta-maissa todettiin vuonna 2022 kaikkiaan 765 leptospiroositapausta, joista suurin osa oli Ranskassa viimeisimmän vuoden 2022 raportin mukaan . Vain kolmen raportoitiin menehtyneen 765 tapauksesta.
– Kuolleisuus voi olla suurempaa Euroopan ulkopuolella ja erityisesti alueilla, missä pääsy terveydenhuoltoon on hankalaa.
Viime aikoina Eurooppaa koetelleet tulvat lisäävät tartunnan riskiä Lakoman mukaan. Taudin ennuste huononee, jos pääsy terveydenhuoltoon on vaikeutunut esimerkiksi luonnonkatastrofien yhteydessä.
Monenlaisia oireita
Oireet saattavat alkaa kuumeella ja influenssan kaltaisilla yleisoireilla. Tämän jälkeen taudinkuva on moninainen.
Bakteeri voi aiheuttaa muun muassa aivokalvotulehdusta, vatsaoireita sekä maksan ja munuaisten vajaatoimintaa.
– Leptospiroosissa mikrobilääkehoidon nopea aloitus on tärkeää. Tällä tavoin tauti saadaan yleensä parannettua.
