Liikkuvaan junaan hypännyt ministeri ehti esitellä eduskunnalle yli 20 lakia, tärkeimpänä niistä hoitotakuu.

Krista Kiuru (sd.) palaa tänään vanhempainvapaansa jälkeen perhe- ja peruspalveluministeriksi. 

Sovitusti ministerinpestinsä jättävä lääkäritaustainen Aki Lindén (sd.) kertoo olevansa hyvällä ja huojentuneella mielellä. 

Ministerin virkaan siirtyminen kesken hallituskauden tuntui kuin olisi hypännyt liikkuvaan junaan.

– En ole edes laskenut, mutta varmasti olen antanut eduskunnalle pitkälti yli 20 lakiesitystä, hän sanoo.

Viimeisin näistä oli esitys vammaispalvelulakiin tehtävistä muutoksista, jonka Lindén esitteli viime tiistaina.

– Siihen oma panokseni oli aika vähäinen, koska prosessi on kestänyt monta vuotta. Viimeisimpään vaiheeseen, eli siihen mitä lakiin sisällytetään ja mitä ei, pääsin vaikuttamaan.

Hoitotakuu eteni

Ykköseksi Lindén nostaa kuitenkin hoitotakuun, jonka valmistelu on korona-aikana jumittanut monta kertaa. Jopa niin, että jo kansanedustajana ollessaan Lindén oli huolissaan, jääkö se säätämättä.

– Olin todella tyytyväinen, kun sain esitellä sen toukokuussa eduskunnalle. Todennäköisesti laki saadaan ulos loka-marraskuussa. Näen sen erittäin merkittävänä asiana. Terveydenhuollon ongelmien taustalla on paljolti se, että perusterveydenhuolto on jäänyt jälkeen muiden terveydenhuollon sektoreiden kehityksestä, Lindén sanoo.

Lindén uskoo, että lääkäreitä kyllä saadaan terveyskeskuksiin, sillä parhaillaan 1600 nuorta lääkäriä on erikoistumassa yleislääketieteeseen. Myös ostopalveluita voidaan käyttää, mutta pitkäaikaisin sopimuksin.

Lindénille omalääkäriasia on tärkeä, ja hän on iloinen, että sai teetettyä selvityksen uudenlaisen omalääkärimallin toteuttamisesta. Selvitys valmistui elokuussa. 

Kriisit näkyvät budjetissa

Lindén ehti kahdeksan kuukauden mittaisen ministerikautensa aikana olla mukana budjettivalmistelussa.

– Näen, että valtion vuoden 2023 budjetissa sosiaali- ja terveydenhuolto on vahvasti esillä sekä hyvinvointialueiden rahoituksessa että sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa, hän sanoo.

– Hoitotakuu on rahoitettu juuri niin kuin pitää ollakin. Lisäksi on lastensuojelua, mielenterveyttä, oppilaanohjausta, opiskelijaterveydenhuoltoa, hän luettelee. 

Hoitajamitoitukseen valmistautumiseen on varattu 128 miljoonaa euroa. 

Yhteensä hyvinvointialueiden rahoitukseen tulee lisää 1,3 miljardia euroa. Tähän kuuluvat 300 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin lakivelvoitteisiin, 800 miljoonaa indeksikorjauksiin ja 250 miljoonaa yleisen palvelutarpeen nousuun.

Silti STM:n budjetin pääluokka on ensi vuodelle pienempi kuin vuosille 2020 ja 2021, jolloin molempina vuosia pantiin 1,5 miljardia koronatesteihin ja rokotteisiin.

– Sen sijaan nyt puolustusministeriön pääluokka on kaksi miljardia aiempaa suurempi. Tämä heijastelee sitä, miten on menty kriisistä toiseen, Lindén huomauttaa.

Uusia tärkeitä painopisteitä

Lindén kertoo ministeriaikana löytäneensä myös uusia tärkeitä aihepiirejä, joihin on halunnut vaikuttaa. Näitä ovat lastensuojelu, mielenterveystyö, omaishoito sekä yleisemmin terveyden eriarvoisuus. 

Hän on käynnistänyt lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, jota ei ollut kirjattuna hallitusohjelmaan. Terveyden eriarvoisuuteen liittyen hän on pyrkinyt käynnistämään parlamentaarista komiteaa, mutta hyvästä aikomuksesta huolimatta se ei ole edennyt kriisien seuratessa toisiaan.