Kiirettä on pitänyt Etelä-Savossa
Lääkärilehti kysyy hyvinvointialueilta, miten aloitus on sujunut.
– Kiireisesti!
Näin vastaa hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kysymykseen siitä, miten toiminta on alkanut nimellä ”Eloisa” kutsutulla Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Uudistus, jossa yhdistyivät Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Vaalijalan erityishuoltopiiri, on ollut teknisenäkin uudistuksena iso.
– Startissa tietojärjestelmiäkin oli 850, nyt ollaan alle 600:ssa ja tavoitteena on 400 eri järjestelmää. Tämä kertoo siitä, että pellin alla tapahtuu paljon ja henkilöstö on ollut kovilla, Seppälä kertoo.
Sinänsä alku sujui turvallisesti, eikä pelättyjä vakavia potilastapahtumia sattunut.
Seuraavaksi pyritään parantamaan potilaiden hoitoa, ja siinäkin on Seppälän arvion mukaan tekemistä ainakin pariksi vuodeksi.
Hyvinvointialueuudistus ei suinkaan ratkaissut problematiikkaa, joka sote-järjestelmässä on ollut taustalla. Työvoimapula ja hoitojonot saatiin aikaisempien organisaatioiden perintönä.
– Se mitä saatiin vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi, oli ihan minimi, jolla pystyttiin starttaamaan. Valtaosa terveydenhuollon kanssa tekemisissä olevasta virkajohdostakin aloitti uusissa tehtävissään vasta 1. tammikuuta, Seppälä kertoo.
Digitaalinen sotekeskus palvelee kaikkia
Onnistumisiin Seppälä listaa koko aluetta palvelevan digitaalisen sotekeskuksen, joka aloitti toimintansa heti. Sen myötä etälääkäripalvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Tästä on ollut iso apu hoitoon pääsyn parantamisessa, sillä perusterveydenhuollon lääkäritilanne vaihtelee kuntien välillä.
Kipukohta on erittäin huono taloustilanne. Samaan aikaan kun tarvittaisiin rauha saada perusasiat toimimaan, on virkajohdolla kova paine säästöihin.
Myös henkilöstöpula on vaikea.
– En tiedä, kumpi loppuu ensin, henkilöstö vai rahat, vai tapahtuuko se samaan aikaan. Meillä on kuitenkin kunnianhimoinen tavoite olla houkutteleva työpaikka.
Seppälä arvioi, että jää vielä nähtäväksi, mitä tarkoittaa lainsäädännön kannalta, että hyvinvointialueella on kaksi keskussairaalaa, Savonlinnassa ja Mikkelissä.
Yhteensovitettavaa riittää
Lääkärien pääluottamusmies, radiologian erikoislääkäri Jukka Lönnqvist näkee alun onnistumisena sen, ettei siirtymävaiheessa tapahtunut mitään työn tekemisen kannalta kriittistä, vaan niin palkanmaksu, tietojärjestelmät kuin puhelimetkin toimivat ongelmitta.
– Muilta osin toiminta hakee muotoaan, hän sanoo.
Työkäytännöissä, työehdoissa ja korvausperusteissa riittää yhteensovitettavaa.
– Kun on kaksi keskussairaalaa ja perusterveydenhuollossakin hyvin erilaisia käytänteitä, se aiheuttaa tiettyä varautuneisuutta ja jopa muutosvastarintaa. Jokaisen on ymmärrettävä, ettei kaikkea vanhaa voida säilyttää.
Pulaa on niin lääkäreistä kuin hoitajistakin. Hoitajapula ei kuitenkaan vielä ole vaikeuttanut kriittisesti lääkärien työtä.
