Kiireettömästi alkuun Kymenlaakson hyvinvointialueella
Lääkärilehti kysyy hyvinvointialueilta, miten aloitus on sujunut. Kymenlaaksossa kielteisiä yllätyksiä ei ole tullut palkanmaksussa eikä tietojärjestelmissä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen alku on ollut rauhallinen, kertoo johtajaylilääkäri, toimialajohtaja Marja-Liisa Mäntymaa.
Sote-palvelut on vuodesta 2019 järjestetty integroidussa kuntayhtymässä, joka on hoitanut koko toiminnan. Palkanmaksuun tai tietojärjestelmiin liittyviä negatiivisia yllätyksiä ei ole tullut.
Terveyspalvelujen organisaatio Kymenlaakson hyvinvointialueella on Mäntymaan mukaan suoraviivainen.
Hyvinvointialueen hallinnollisten tehtävien, muun muassa sopimusten siirtojen ja päätösten määrä on ollut kohtalaisen iso. Päätöksentekoon liittyviä lautakunta-, hallitus- ja valtuustokokouksia on selvästi aiempaa enemmän.
Perusterveydenhuollon tiimimallia kehitetään
Mäntymaasta on vaikea arvioida, mitkä onnistumiset tai vaikeudet liittyvät erityisesti hyvinvointialueeseen.
Työrauhan saavuttaminen ja pandemian sekä muiden infektioiden helpottaminen ovat auttaneet hillitsemään päivystys- ja osastoruuhkia.
– Viime vuonna samaan aikaan tilanne oli tosi hankala. Toisaalta kiireettömän leikkaushoidon jonojen purkua on vielä paljon edessä.
Erityisesti ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä tehtiin jo kuntayhtymässä. Hyvinvointialueella yhteistyötä on vielä tiivistetty.
– Perusterveydenhuollon tuoreen tiimimallin käyttöönotto on tähän asti sujunut hyvin. Se auttaa osaltaan vastaamaan kiristyvään perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, mutta on vielä paljon tehtävää.
Joistakin yleisöpalautteista on Mäntymaan mukaan tullut tuntuma, että monet ovat odottaneet hyvinvointialueiden alkamisen ratkaisevan sote-ongelmia pikaisesti. Samoilla eväillä pääasiassa toimitaan kuin viime vuonna.
Tuottavuusohjelma työn alla
Mäntymaa sanoo, että tämän vuoden talousarvioon liittyy tavallista enemmän epävarmuustekijöitä. Hyvinvointialueen lopullinen rahoitus ei selviä ennen syksyä. Tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavat toiminnan muutokset ovat joka tapauksessa olennaisia tehtäviä.
Toiminnan kehittämisen lisäksi toimintayksiköt tekevät omia säästötavoitteitaan, jotta pienetkin hukat saadaan aisoihin. Säästökohteina tarkastellaan erityisesti ostettuja palveluita.
Somaattisen erikoissairaanhoidon lääkäritilanne paranemassa
Etenkin ympärivuorokautista sairaalahoitoa ja leikkaustoimintaa haittaa pula hoitohenkilökunnasta. Päivystyksen hoitohenkilöstötilanne sen sijaan on paranemassa. Kotihoidon hoitajatilannekin on korjaantunut.
Lääkäreistä vaikein pula on kaikilla psykiatrian erikoisaloilla ja perusterveydenhuollossa, jossa tarvitaan lisää kokeneita yleislääkäreitä.
– Somaattisessa erikoissairaanhoidossa on muutamalla pienellä erikoisalalla lääkäripulaa. Kokonaisuutena somaattisen erikoissairaanhoidon lääkäritilanne on kuitenkin paranemaan päin.
Selkeä ja toimiva organisaatio
Lääkäreiden pääluottamusmies, ylilääkäri Johanna Salmio Kymenlaakson hyvinvointialueelta painottaa, ettei muutos vuodenvaihteessa ollut suuri. Taustalla on ollut neljän vuoden ajan Kymsote, jossa toimintaa yhdenmukaistettiin ja tehtiin muun muassa organisaatiouudistus.
Neljässä vuodessa ehdittiin paljon. Palkat harmonisoitiin, ja yhteinen potilastietojärjestelmä Lifecare on ollut käytössä vuodesta 2019. Kaikki paikalliset sopimukset käytiin läpi ja neuvoteltiin.
– Luottamusmiesjärjestelmä oli jo Kymsoten ajalta valmis. Nyt uuden luottamusmiessopimuksen neuvottelu oli tosi sujuvaa.
Hyvinvointialueelle onnistuttiin tekemään selkeä ja toimiva organisaatio, joka helpottaa integraation suunnittelua ja yhteistyötä.
Kipukohtiakin löytyy
Pääluottamusmiehen näkökulmasta haasteena on ollut, että henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäällikkö vaihtuivat useaan kertaan Kymsoten aikana. Nyt uusi henkilöstöjohtaja aloitti maaliskuussa ja uutta henkilöstöpäällikköä haetaan.
Sote-keskusten toimintamallit uudistettiin huhtikuun alusta Salmiosta hieman haastavana aikana.
– Lomia oli sovittuna pääsiäisviikoille ja tuli äkillisiä poissaoloja. Nyt toiminta on menossa parempaan suuntaan.
Järkevää keskittämistä tarvitaan
Salmion mielestä tavoitteeksi asetetut 77 miljoonan pysyvät säästöt kolmessa vuodessa eivät ole realistisia, koska väestö vanhenee, sairastaa ja tarvitsee hoitoa sekä hoivaa. Lopulta säästäminen tulee kalliiksi.
Osa toiminnoista on tehokkaampia, kun niihin perehtyneet lääkärit ja hoitajat hoitavat ne keskitetysti.
– Perusterveydenhuoltoon pitää satsata voimavaroja. Siellä voidaan muun muassa ehkäistä kansansairauksien komplikaatioita ja liitännäissairauksia, ettei tarvita kallista erikoissairaanhoitoa.
Kaksinapainen maakunta, eteläinen ja pohjoinen Kymenlaakso, tuo omat haasteensa keskittämiseen ja lähipalvelujen järjestämiseen.
Jatkohoitopaikoista puute
Säästöjä saadaan Salmion mukaan, kun sitoutetaan nykyisiä lääkäreitä ja hoitajia työhönsä. Joustavuuteen, koulutukseen ja tukeen onkin satsattu.
Kymsoten yt-neuvotteluissa irtisanottiin paljon sihteereitä, joita nyt aiotaan palkata lisää.
Hoivayksiköitä ja terveyskeskusten vuodeosastoja on vähennetty. Tällä hetkellä potilaat eivät pääse jatkohoitopaikkoihin.
– Organisaatiouudistuksessa esimiesten alueet tulivat paikoitellen liian suuriksi. Lähiesimiestyö on ollut aika haastavaa.
