Kiireettömän hoidon enimmäisaikojen pidentämiselle lunta tupaan
Lausuntokierros päättyi ja lausunnonantajat näkevät ehdotuksessa lähinnä ongelmia.
Lausuntokierros kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen pidentämisestä on päättynyt. Lääkäriliitto, kuten valtaosa muistakin lausunnonantajista, suhtautuu ehdotettuun muutokseen kriittisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja ehdotukseen, jossa hoitotakuun, eli kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoiksi palautetaan aiemmat määräajat, eli perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa kuusi kuukautta. Muutos koskisi 23 vuotta täyttäneitä.
Lääkäriliitto vastustaa
Lääkäriliitto vastustaa ehdotettuja muutoksia. Se kertoo lausunnossaan tukevansa hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamiseksi. Keinojen, joiden vaikutukset kohdistuvat väestön perusoikeuksiin, kuten terveyden- ja sairaanhoitoon, tulee kuitenkin olla asiantuntemuksella ja huolellisuudella valmisteltuja, jotta niiden odotetut vaikutukset olisi mahdollista saavuttaa ja niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa väestön hyvinvoinnille.
Lääkäriliitto arvioi, että ehdotusten vaikutukset ovat suurella todennäköisyydellä koko hyvinvointialueuudistuksen tavoitteiden vastaisia.
Esitetty hoitoon pääsyn heikennys lisää väestöryhmien välisiä eroja palvelujen saatavuudessa ja sitä kautta ihmisten terveydessä. Alueelliset erot lisääntynevät vastaavasti. Perusterveydenhuolto heikkenee ennestään.
Pahentaa eettistä stressiä
Myös Suomen Yleislääkärit GPF ry suhtautuu ehdotukseen kriittisesti. Sen mukaan kaksi viikkoa on riittävä joustovara perusterveydenhuollossa palveluiden järjestämiseksi ja hoidon jatkuvuuden huomioimiseksi.
Yhdistys muistuttaa, että terveydenhuollon työntekijät kokevat yleisesti eettistä stressiä siitä, etteivät saa hoidettua potilastaan siinä aikataulussa, kun se olisi lääketieteellisesti järkevää. Lisäksi on näyttöä omalääkärimalleista, että väestön ollessa sopiva, pääsy omalääkärin vastaanotolle onnistuu noin kahden viikon kuluessa.
Lisää ruuhkaa päivystykseen
Päijät-Hämeen hyvinvointialue toteaa lausunnossaan, että hoitoonpääsyn heikentäminen perusterveydenhuollossa johtaisi todennäköisesti muun muassa päivystyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon epätarkoituksenmukaiseen käyttöön, lisääntyvään häiriökysyntään sekä mahdolliseen sairauden etenemiseen odotusaikana.
Myöskään Pirkanmaan hyvinvointialue ei pidä ehdotettua lakimuutosta kaikilta osin oikeana ratkaisuna.
– Jos ensisijaiseen terveydenhuoltoon odotusaika Pirkanmaan hyvinvointialueella pitenisi kolmeen kuukauteen, paine kiirevastaanottojen, yhteispäivystysten ja terveyskeskussairaaloiden hoitoon sekä erikoissairaanhoitoon kasvaisi merkittävästi. Kaikki nämä luetellut toiminnot ovat jo nyt erittäin kuormittuneita. Ratkaisu kasvattaa painetta entistä kalliimpaan hoitoon, Pirha toteaa lausunnossaan.
- Emme kannata avoterveydenhuollon hoitotakuun tiukentumista 3 kuukauteen, vaikkakin nykyinen 14 vuorokautta on joissakin tilanteissa ollut vaikea toteuttaa, toteaa myös Varsinais-Suomen hyvinvointialue lausunnossaan.
Säästöt tuskin toteutuvat
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ei kannata esitettyä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuuaikojen pidentämistä.
Yhdistys arvioi, että esitykseen sisältyvä laskennallinen säästö (noin 100 miljoonaa euroa), tuskin toteutuu, koska perustason hoidon viivästyminen pahentaa sairauksia ja sitä kautta lisää erikoisairaanhoidon kustannuksia. Heikko perustason hoidon saatavuus lisää myös päivystykseen hakeutumista ja näin kasvattaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
