Keuhkosyövän hoitopoluissa alueellisia eroja
Tiedoissa havaittiin myös mahdollisia puutteita.
Keuhkosyövän hoidossa on selkeitä alueellisia eroja, toteaa tuore tilastoraportti.
Syövän laaturekisterihankkeessa valmistunut ensimmäinen raportti perustuu valtakunnallisen syöpärekisterin sekä THL:n hoitoilmoitusjärjestelmän tiedoille.
Siinä tarkasteltiin, mihin hoitoon potilaat ohjautuivat puolen vuoden kuluessa diagnoosista vuosina 2018–2022. Jakson aikana keuhkosyöpiä todettiin yhteensä yli 13 300, joista enemmistö oli miehillä.
Noin joka kymmenes sairastuneista hoidettiin ensivaiheessa leikkauksella. Vajaa kolmannes sai sädehoitoa ja runsas viidennes lääkehoitoa.
Leikkaushoitojen sekä lääkehoidon osuus oli suurin Sisä-Suomen yhteistyöalueella kuuden kuukauden aikana diagnoosista ja sädehoidon osuus Etelä-Suomen alueella. Palliatiivisen hoidon osuus oli suurin Itä-Suomessa ja kuolemien Länsi-Suomessa.
Myös aika ensimmäiseen hoitoon vaihteli alueittain, mutta valtaosa hoidoista toteutui kolmen kuukauden kuluessa syövän toteamisesta.
Tiedoissa havaittiin myös mahdollisia puutteita. Lähes 30 prosenttia potilaista kuoli ilman edeltäviä hoitotoimenpiteitä.
Laaturekisteriä kehitetään edelleen keuhkosyövän tiedoilla, ja ensi vuonna mukaan otetaan myös toinen syöpä.
Kansallisen syöpäkeskuksen ylilääkäri Timo Nykoppin mukaan laaturekistereiden kautta saatavan tiedon tulee ohjata hoitokäytäntöjä yhdenmukaisemmiksi ja vaikuttavammiksi koko Suomessa. Olennaista on, että kaikki alueet sitoutuvat kansalliseen laadunseurantaan.
Keuhkosyöpää koskevassa selvityksessä havaittiin myös mahdollisia puutteita tiedoissa. Kuuden kuukauden aikana noin puolelle potilaista ei kertynyt keuhkosyövän hoitotietoja.
– Raportin data-aukkojen täyttäminen, ja yhdenmukaisen kirjaamisen kehittäminen sairaaloiden kesken on varmasti ensimmäisiä konkreettisia toimia, joihin voidaan jo nyt yhdessä ryhtyä, sanoo Nykopp tiedotteessa.
