Kestävä terveydenhuolto vaatii yhteisymmärrystä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä
Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö on haastavaa, koska palveluista hyötyvä taho voi olla eri kuin sen maksaja.
Miten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä terveyden edistämiseksi voidaan lisätä, on aihe, joka herättää keskustelua kunta- ja aluevaalien alla. Kestävä terveydenhuolto -verkosto järjesti aiheesta paneelikeskustelun Helsingissä keskiviikkona.
– Yhteistyön rakentamiseksi tarvitaan yhteinen tietopohja ja yhteiset tavoitteet. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat, joten niiden tulisi pystyä sopimaan yhteisistä käytännöistä, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt- ja toimintakykyosaston johtaja Taru Koivisto .
Kansanedustaja Nasima Razmyarin (sd.) mukaan alueille on tärkeä antaa työrauha.
– Työrauha tarkoittaa sitä, että on vaikea luoda integraatiota, kun hyvinvointialueiden pitää jatkuvasti säästää ja leikata, täsmentää Razmyar.
Hänen mielestään seuraavan vaalikauden aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Hänen mukaansa hyvää yhteistyötä on jo paljon, ja hän mainitsee erityisesti perhekeskusten kehittämisen. Niiden kautta pystytään tukemaan koko perhettä.
Pienet käytännön teot tärkeitä
Kokoomuksen Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja erityisavustaja Henrik Vuornos näkee, että yhteistyötä voidaan edistää kohtuullisen pienillä toimilla. Hän mainitsee esimerkkinä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen esimerkillisen työn C-hepatiitin eliminoimiseksi.
– Ongelmana on, että on paljon asioita, jotka putoavat kuntien ja hyvinvointialueiden vastuun väliin. Tällöin voi käydä niin, että esimerkiksi kunta hoitaa asioita, joista lopulta hyötyykin hyvinvointialue, eikä kunta. Tässä tilanteessa tulee muistaa, että työtä ei tehdä hallintoa, vaan ihmisiä varten, sanoo Vuornos.
Hänen mukaansa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on hyvässä tilanteessa, koska siellä on rahoitus saatu sellaiseen malliin, että päästään kehittämään uutta. Vuornos mainitsee esimerkiksi omalääkärimallin kehittämisen.
– Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön haasteena ovat niukat resurssit. Talouden tasapainottamisvaateiden vuoksi on erityisen tärkeää, mihin yhteisiä resursseja kohdennetaan, sanoo Vuornos.
Yhteistyössä sovittava pitempiä ohjelmia
Hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön haasteet on tunnistettu myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
– Esimerkiksi ennalta ehkäisevässä työssä laskun maksaja voi olla toinen taho kuin se, joka siitä hyötyy. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen voi olla asia, joka hyödyttää kuntia, mutta joiden maksajana on hyvinvointialue, sanoo hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen .
Hänen mukaansa tässä tilanteessa tärkeää on verkostoituminen ja se, että sovitaan pidemmistä ohjelmista, joihin sekä hyvinvointialue että kunnat sitoutuvat.
Etelä-Karjalassa on yhteistyössä kuntien kanssa ehkäisty ikäihmisten kaatumisia.
– Olemme helpottaneet liikkumista tekemällä liikuntareittejä, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota kaatumisen ehkäisyyn. Sen ansiosta kaatumiset vähenivät alueellamme vuosien 2022–2023 aikana 11 prosentilla.
Tilaisuudessa nousi esiin digihoitopolkujen kehittäminen, johon on satsattu hyvinvointialueilla niin paljon, että hankkeita on käynnissä peräti 4000. Luku kertoo siitä, että hoitopolkuja kehitetään erillisinä, vaikka niitä olisi järkevää toteuttaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
– Millä palautetaan yhteinen luottamus siihen, että tehdään hyvää yhdessä, kysyttiin yleisöstä tilaisuuden lopussa.
