Kenen syy on, jos hyvinvointialueen rahat loppuvat?

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen puntaroi asiaa Lääkärilehden haastattelussa.

Hyvinvointialueet ovat raportoineet isoista alijäämistä. Entä jos hyvinvointialueen tilanne menisi siihen pisteeseen, että se ei pysty suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään? Kenen vika se viime kädessä olisi?

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan vastuu rahoituksesta on viime kädessä poliittista vastuuta kantavilla luottamushenkilöillä.

– Heidän harteillaan on, että määrärahat riittävät säädettyjen palveluiden tuottamiseen.

Lähtökohta on, että valtio huolehtii pääosin hyvinvointialueiden tehtävien rahoittamisesta ja hyvinvointialueet määrärahojen käytöstä.

Käytännössä asia on – kuinkas muuten – monimutkainen. Hyvinvointialueen poliittisen johdon pitää huolehtia palveluiden järjestämisestä ja että niiden tuottamiseen on riittävät määrärahat.

Operatiivisen johdon eli viranhaltijoiden on seurattava määrärahojen käyttöä sekä lakisääteisten velvollisuuksien noudattamista palvelujen tuottamiseksi.

Syyte mahdollinen teoriassa

Voisiko esimerkiksi aluehallituksen jäsenille tulla ääritilanteessa syyte siitä, että he eivät ole järjestäneet alueelle tarpeeksi rahaa?

– Teoriatasolla se voisi olla mahdollista, mutta käytännössä tuskin kuitenkaan, Voutilainen sanoo.

Lue lisää: Alijäämää riittää, ja ne pitäisi kattaa lähivuosina

Ensinnäkin pitäisi olla täsmällinen säännös hyvinvointialueen velvoitteesta. Toiseksi pitäisi olla suoraviivainen yhteys aluehallituksen tekemän päätöksen ja sen välillä, että hyvinvointialue ei yksiselitteisesti pysty toteuttamaan lakisääteistä velvollisuutta.

– Sellaisessa tilanteessa saattaa rikosoikeudellinen virkavastuu tulla kysymykseen, jos teko olisi tahallinen tai tuottamuksellinen. Tällaista asetelmaa on vaikea kuvitella, Voutilainen sanoo.

Myös vahingonkorvausvelvollisuus saattaisi Voutilaisen mukaan olla mahdollinen, jos julkisen vallan käytössä aiheutetaan vahinkoa. Tällainen tilanne voisi teoriassa syntyä, jos esimerkiksi lakisääteinen terveyspalvelu jää saamatta ja tästä aiheutuu potilaalle vahinkoa.

Vahingoista vastaisi ensisijaisesti hyvinvointialue, eivät yksittäiset ihmiset.

Laittoman pieni määräraha?

Entä mikä on valtioneuvoston vastuu, jos hyvinvointialueelta kerta kaikkiaan loppuisivat rahat?

Tomi Voutilainen muistuttaa, että hyvinvointialueiden rahoituslaissa on olemassa lisärahoitusmekanismi, jonka kautta valtioneuvosto voi myöntää hyvinvointialueelle lisää rahaa monimutkaisen menettelyn kautta.

Tähän mahdollisuuteen on jo tartuttu. Vantaan ja Keravan aluevaltuusto teki joulukuussa päätöksen lisärahoituksen hakemisesta. Myös lainanottovaltuuksia voi tietyin edellytyksin hakea.

Jos valtion talousarviossa ei ole lisärahoitukseen varoja, pitäisi valtioneuvoston valmistella lisätalousarvio ja viedä se eduskuntaan.

Lue lisää: Ärhäkästi alijäämän kimppuun

Poliittista vastuunkantoa voisi olla edessä, mutta rikosoikeudellinen vastuu ei Voutilaisen mukaan tule kysymykseen, koska lain rikkomista olisi käytännössä vaikeaa osoittaa. Mikä olisi niin pieni rahamäärä, että se olisi laiton?

– Jos rikosoikeudellista vastuunkantoa tulisi, se menisi kyllä sinne ruokintaketjun matalemmalle tasolle, jossa päätetään yksittäisissä tilanteissa palvelun saannista, hän muotoilee.

"Itsehallinto on marionettinukke"

Jos hyvinvointialueen talous on pitkään alijäämäinen, alue voi joutua arviointimenettelyyn. Seurauksena voi olla, että alue pakkoliitetään toiseen alueeseen.

Tomi Voutilainen kummastelee, mitä apua tästä on.

– Jos kaksi taloudellisissa vaikeuksissa olevaa hyvinvointialuetta niputetaan yhteen, mistä se taloudellinen pelastus tulee? Asetelma ei muutu millään tavalla.

Alueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta, sanotaan valtiovarainministeriön verkkosivulla.

Voutilainen näkee asian toisin.

– Hyvinvointialueiden itsehallinto on marionettinukke.

Hän perustelee näkemystään sillä, että pelivara jää olemattomaksi, kun valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö ohjaavat alueiden toimintaa rahahanojen kautta.

– Kyllä se hyvinvointialueiden itsehallinto on näennäistä tällä rahoitusmallilla.

Lue lisää: Alue toisensa jälkeen kertoo alijäämästä ja säästöistä