Kela maksoi yli 1,7 miljardia etuuksia mielenterveysperusteilla
Kokonaissumma on kasvanut yli 60 prosenttia vuodesta 2010.
Kela maksoi viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Etuuksien saajia oli yhteensä yli 934000.
Kokonaissumma on kasvanut yli 60 prosenttia tai vajaa 700 miljoonaa euroa vuodesta 2010, kun inflaatio otetaan huomioon.
Kaikkien Kelan maksamien etuuksien yhteissumma oli 16,6 miljardia euroa. Tästä 3,2 miljardia euroa oli sairausperusteisia etuuksia.
– Yli kymmenesosa kaikista Kelan maksamista etuuksista, tai puolet terveysperusteisista etuuksista, maksetaan siis mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden tai neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Osuus on suuri, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto tiedotteessa .
Lääkekorvaukset yleisimpiä
Yleisintä oli lääkekorvausten saaminen, mutta kustannukset olivat suurimpia työkyvyttömyyseläkkeistä.
Kuntoutusrahan kulut ovat inflaation huomioiden yli viisinkertaistuneet ja kuntoutuspalveluiden kulut yli kolminkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna. Vammaisetuuksien kulut ovat kasvaneet reilu 60 prosenttia, sairauspäivärahan reilu 40 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeiden vajaa 30 prosenttia. Lääkekorvausten kulut näillä perustein sekä psyykenlääkkeistä ovat puolestaan laskeneet vajaa 30 prosenttia.
Kasvu kustannuksissa on voimakkaampaa nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 16-vuotiailla lapsilla kustannukset ovat kolminkertaistuneet, nuorilla ja nuorilla aikuisilla eli 16-34-vuotiailla kaksikertaistuneet.
Lapsilla ja nuorilla kasvu liittyy etenkin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiaan ja toimintaterapiaan. Nuorten ja nuorten aikuisten ryhmässä korostuvat kuntoutuspsykoterapia ja ammatillinen kuntoutus.
– Lapsilla ja nuorilla erilaisten neurokehityksellisten oireyhtymien kuten ADHD:n, autisminkirjon ja kehityksellisten kielihäiriöiden diagnoosit ovat hyvin yleisiä, mikä heijastuu niihin liittyvien terapioiden käyttöön. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa käytetään yhä enemmän mielenterveyden häiriöiden kuten ahdistuneisuushäiriön ja kliinisten masennustilojen hoidossa, kuvailee Vuori.
