Kela-korvausten taso ei juuri vaikuta yksityislääkäripalvelujen käyttöön
Julkisen jonot eivät lyhene korvauksia nostamalla ja tämä tulisi huomioida, kun korvausjärjestelmää kehitetään, näkee Lääkäriliiton Jukka Mattila.
Nyt on saatu hyvää kotimaista näyttöä siitä, että yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten alentaminen tai nostaminen ei juuri vaikuta palveluiden kysyntään. Tämä tulisi huomioida, kun Kela-korvausjärjestelmää kehitetään.
Näin näkee Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila .
Hän viittaa viime vuosina eri suuntiin tehtyihin Kela-korvausten muutoksiin.
– On näytetty kahteen suuntaan ja arvioitu Kelan tutkimuksiin perustuen, että vaikutus yksityisten lääkäripalveluiden kysyntään on pieni tai olematon, hän toteaa.
Kela on tämän vuoden alusta korvannut asiakkaille yksityislääkärin vastaanottokäynneistä 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa. Puhelimessa tai chatissa pidetyn etävastaanoton kustannuksista korvaus on kahdeksan euroa.
Viime vuonna korvaus kaikista käynneistä oli kahdeksan euroa.
Korvausten yhteissumma oli tammi–heinäkuussa 2024 yli 50 miljoonaa euroa, yli 31 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Korvauksen saajia oli kuitenkin vain noin 1,3 prosenttia enemmän.
Ei isoa laskua eikä nousua
Mattila muistuttaa, että vuonna 2016 Sipilän hallitus leikkasi korvauksia 19 prosentilla. Tämä ei Kelan tilastojen mukaan vaikuttanut juurikaan käyntimääriin yksityislääkäreillä.
Vuodesta 2022 vuoteen 2023 korvausmääriä pudotettiin 44 prosentin verran. Käyntimäärät laskivat, mutta hyvin vähän.
– Tämä sopii Lääkäriliiton käsitykseen, ettei Kela-korvauksilla tällaisella tavalla, jossa ne maksetaan lääkärikäynneistä ilman, että siihen liittyy jotain muuta kokonaissääntelyä, voida vaikuttaa toiminnan määrään tai sen jakautumiseen väestössä juuri minkään vertaa, Mattila toteaa.
–Tämä on tärkeä ymmärtää, kun suunnitelmissa on edelleen nostaa korvauksia, tavoitteena terveyskeskusten jonojen lyhentäminen, Mattila toteaa.
Lääkäriin mennään palvelutarpeen takia
Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola näkee, ettei itselle maksettavaksi jäävä hinta ole ratkaiseva tekijä yksityislääkäripalvelujen käytössä.
– Potilaat eivät mene yksityislääkärille hinnan takia, vaan palvelutarpeen takia, hän sanoo.
Siihen, minkä verran yksityislääkäripalveluja on alkuvuonna käytetty, ovat voineet Kela-korvauksen suuruuden lisäksi vaikuttaa monet muutkin asia.
Mikkola miettii, onko esimerkiksi 14 vuorokauden hoitotakuu perusterveydenhuollossa voinut vaikuttaa niin, että osa potilaista on yksityisen sijasta hakeutunut julkiselle. Tämä näkyisi siinä, että yksityislääkärikäyntien määrä on noussut vain hivenen.
– Omavastuu on kuitenkin aika kova: itselle jää paljon maksettavaa ja kuluttajien ostovoima on matalalla, hän sanoo.
Lääkäriliiton Mattila pohtii, onko yksityislääkäripalveluja käyttävistä jo merkittävä osa hankkinut sairauskuluvakuutuksen, eikä Kela-korvauksella ole merkitystä omaan kustannukseen. Tätä ei kuitenkaan saada tilastoista selville.
– Vai onko niin, että ihmisille, jotka ovat päättäneet itse maksaa omat lääkärikäyntinsä, ei muutaman kympin muutoksella ole merkitystä?
Taso säilynyt pitkään samana
Kelan 1980-luvun lopulta alkavista aikasarjoista on nähtävissä, että taloudellisen laman aikana yksityislääkärikäyntien määrä aina hieman notkahtaa.
Käyntien määrä on kuitenkin vuosikaudet säilynyt jopa hämmästyttävän samalla tasolla, 1,5–1,6 miljoonaa saajaa vuodessa, Kela-korvausten tasosta riippumatta.
Valtaosa ihmisistä käy yksityislääkärillä vain kerran vuodessa. Senkään takia korvaustason merkitys ei ole kovin suuri.
– Kun puhutaan, että vain suurituloiset käyvät yksityisellä, niin ei Suomessa ole 1,5 miljoonaa suurituloista, mutta totta kai keski- ja hyvätuloiset käyvät enemmän kuin pienituloiset, Mikkola sanoo.
Hän näkee, että järjestelmä vaatisi uusimista ja korvaus pitäisi maksaa mieluummin palveluntuottajalle kuin kansalaiselle.
– Täytyisi miettiä tulevaisuuden mallia, jossa päästäisiin kohti omalääkärijärjestelmää, Mikkola sanoo.
