Kela: Joka kymmenes esiteini-ikäinen poika käyttää ADHD-lääkkeitä
Loppuvuodesta syntyneillä sekä itäsuomalaisilla ja lappilaisilla osuus on vielä suurempi.
Jo joka kymmenes 10–12-vuotias poika käyttää ADHD-lääkkeitä, kertoo Kela.
Osuus on lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna.
Käyttö on yleisintä Itä-Suomessa ja Lapissa. Itä-Suomessa lähestytään jo 20 prosenttia. Lapissa liikutaan yli 15 prosentin lukemissa.
– Itä-Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on näillä esiteinipojilla niin yleistä, että yhtä suuria esiintyvyyslukuja ei juurikaan ole tiedossamme muualla kuin Islannissa, kertoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa .
Loppuvuodesta syntyneillä useammin lääkitys
Loppuvuodesta syntyneillä lääkkeiden käyttö oli suurempaa. ADHD-lääkkeitä käytti 10–12-vuotiaiden poikien ikäryhmässä vuonna 2023 tammi–huhtikuussa syntyneistä 10,3 prosenttia, touko–elokuussa syntyneistä 11,6 prosenttia ja syys–joulukuussa syntyneistä 13,5 prosenttia.
Loppuvuodesta syntyneillä osuus on siis vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n lääkkeitä käyttävät Suomessa yleisimmin 10–12-vuotiaat pojat. Lasten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että ADHD:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.
– On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein ADHD-lääkkeistä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää muodostaa tarkempi kokonaiskuva lasten ADHD-oireiden hoidon toteutumisesta eri puolilla maata, pohtii Vuori.
Monien tekijöiden summa
Tilanne on tutkijoiden arvion mukaan monien tekijöiden summa. Taustalla on muutoksia kliinisissä käytännöissä, ja esimerkiksi ADHD:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet.
Käypä hoito -suosituksessa on myös tapahtunut merkittävä muutos, joka on ohjannut vuodesta 2019 alkaen lasten ADHD:n diagnostiikan ja hoidon perusterveydenhuoltoon.
Myös kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneita muutoksia, sekä digitalisaation ja älypuhelinten yleistymisen vaikutuksia on pohdittu.
