Kehysriihi: uusia säästöjä soteen
Lääkäriliitto on pettynyt kehysriihen päätöksiin, erityisesti hoitotakuun muuttamiseen.
Hallituksen kehysriihi eli neuvottelu vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta pidettiin 15.-16. huhtikuuta. Tavoitteena oli löytää kolmen miljardin euron sopeutukset jo aiemmin päätettyjen kuuden miljardin euron lisäksi. Toimet sisältävät säästöjä ja veronkiristyksiä.
– Hallitus teki riihessä raskaita mutta välttämättömiä päätöksiä. Niiden vaikutukset tuntuvat eri puolilla yhteiskuntaa. Ratkaisu merkitsee yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeutuksia, totesi pääministeri Petteri Orpo hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Orpon mukaan ratkaisulla saadaan velkasuhteen kasvu tasattua vaalikauden aikana. Hän sanoi uskovansa, että näillä päätöksillä vältetään Suomen joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn.
Hyvinvointialueisiin kohdistuu uusia säästöjä
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että valtion hallinnosta ja avustuksista säästetään, ja kunnilta puretaan tehtäviä ja velvoitteita. Hyvinvointialueisiin kohdistuu uusia säästöjä.
Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan 0,6 hoitajaan.
Hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan. Perusterveydenhuollossa hoitotakuuksi tulee kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa kuusi kuukautta.
Asiakasmaksuja korotetaan niin, että vaikutus on sata miljoonaa euroa.
Erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan asteittain.
Hallitus päätti hylätä sairaalaverkkouudistuksen työryhmäesityksen seuraavat vaiheet. Hylätyt osat korvataan säästöillä, joiden mittaluokka on noin 75 miljoonaa euroa.
Hallitus on pyrkinyt turvaamaan sote-palvelut muun muassa helpottamalla osaajapulaa ja parantamalla hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla, sanotaan valtioneuvoston tiedotteessa .
Perusterveydenhuollon tilanne huolestuttaa
Lääkäriliitto on pettynyt kehysriihen päätöksiin.
– Hyvinvointialueet eivät ole taloudellisessa tasapainossa nytkään, ja kehysriihen päätökset tuovat lisähaasteita. Lääkärien luotto siihen, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, on ollut koetuksella jo aiemmin hyvinvointialueiden ratkaisujen takia. Nyt myös rahoittajan toimet puhuvat sitä vastaan, sanoo liiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila .
Liitto on erityisen huolissaan perusterveydenhuollon hoitotakuun muuttamisessa kolmeen kuukauteen.
– Käytännössä se merkitsee hoitotakuun poistoa ja häiriökysynnän kasvua, Mattila sanoo.
Liitto pelkää, että julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät lääkärit alkavat uusien säästötoimien takia äänestää jaloillaan.
– Toivomme, että niin ei käy, vaan hyvinvointialueet pystyisivät ratkaisemaan ongelmia niin, että perusterveydenhuolto ei romahda.
Täydennetty 17.4. 2024 klo 10.12: Juttuun lisätty Lääkäriliiton kommentit kehysriihen päätöksistä.
