Kato käy
Osa terveysasemista ja vuodeosastoista lopetetaan, jotkut muuttuvat osa-aikaisiksi. Myös liikkuvia palveluja on tulossa. Mitä uudistukset merkitsevät palvelujen saatavuudelle?
Kesäkuussa Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi alueellisen erikoissairaanhoidon, vastaanottotoiminnan ja aikuissosiaalityön palvelusuunnitelman uudistuksen, jonka mukaan Kangaslammin, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat lakkautetaan.
Pohjois-Savon kaikkiin kuntiin jää joko sosiaali- ja terveysasema tai sosiaali- ja terveyskeskus. Laajimman palvelutason sosiaali- ja terveyskeskukset sijaitsevat Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa.
Yksitoista laajaa sosiaali- ja terveysasemaa ja saman verran osa-aikaisia sosiaali- ja terveysasemia puolestaan on eri puolilla Pohjois-Savoa.
Aluevaltuusto hyväksyi niin ikään osastohoidon, kotiin vietävien palvelujen ja asumisen palvelusuunnitelman uudistuksen.
Vuodeosastot sijaitsevat vastedes Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Juankoskella. Ne lakkautetaan Lapinlahdelta, Kaavilta, Tuusniemeltä, Pielavedeltä, Karttulasta ja Leppävirralta.
Uudistukset tulevat voimaan vaiheittain 2024–2028.
Miten käy vanhusten?
Tiimijohtajalääkäri Jukka Tiihonen Lapinlahden terveyskeskuksesta on huolissaan, miten vastedes hoidetaan kotona paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevat vanhukset. Lapinlahden vuodeosaston lakkauttaminen on Tiihosen mukaan suuri muutos.
Lapinlahden vuode- ja akuuttiosastolla on paljon potilaita, jotka eivät pärjää enää kotonaan. He jäävät odottamaan tehostetun palveluasumisen paikkaa vuodeosastolle, vaikka heillä ei ole välttämättä akuuttia hoidon tarvetta. Usein muistisairaudet hankaloittavat tilannetta entisestään.
Tiihosen mielestä on vaikea ymmärtää, miten kotisairaalapalvelut ratkaisisivat potilaiden ongelmia. Hän pohtii, miten suunnitellut liikkuvat palvelut vastaisivat perushoivan ja huolehtimisen tiiviiseen tarpeeseen.
– Ei riitä, että kotona pystytään toteuttamaan esimerkiksi neste- ja lääkehoidot, jos potilaiden jalat eivät kanna ja he kaatuilevat jatkuvasti.
Hän näkee, että kyseessä on arvovalinta. Hyväksytään se riski, joka liittyy huonokuntoisten potilaiden kotona hoitamiseen.
Potilaat lähetetään suuremmille paikkakunnille
Akuuttivastaanoton toiminta on ollut jouhevaa Lapinlahdella. Perustason vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat on yleensä saatu hoitoon oman kunnan vuodeosastolle.
Näillä potilailla on usein ollut toistuvia hoitojaksoja. Hoitoketju on toiminut, koska henkilökunnalla on käsitys potilaan kokonaistilanteesta ja hyvät yhteydet kotihoitoon.
Tulevaisuudessa potilaat joudutaan lähettämään isommille paikkakunnille, joissa potilaan kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä ei ole samanlaista käsitystä kuin kotipaikkakunnalla.
Lääkäreiden työ kapeutuu
Vuodeosaston lakkauttaminen merkitsee suuria muutoksia myös työntekijöiden näkökulmasta. Tiihonen kertoo, että lääkäreiden työn mielekkyys akuuttivastaanotolla heikkenee.
Lapinlahden terveyskeskuksessa on ollut monipuolinen mahdollisuus tehdä yleislääkärin työtä akuuttivastaanotosta normaaliin vastaanottoon, osastohoitoon ja vanhustyöhön.
– Osa lääkäreistä kokee negatiiviseksi, että työ kapeutuu perusvastaanottoon. Sektorityön mahdollisuudet ovat olleet mielekkäitä monille lääkäreille ja tuoneet vaihtelevuutta.
Lisäksi oma vuodeosasto on ollut koulutusetu yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille.
Hoitajia on jo lähtenyt
Henkilökuntatilanne on ollut Lapinlahden terveyskeskuksessa varsin hyvä. Kahden vuoden aikana ei ole ollut pulaa lääkäreistä eikä hoitajista vastaanotossa. Osastohoidossakin henkilökuntaa on ollut riittävästi.
Nyt hoitajia on irtisanoutunut. Tiihosen mukaan monet hoitajat eivät koe houkuttelevaksi kotihoitoon siirtymistä, koska he haluaisivat tehdä nimenomaan vuodeosastotyötä.
– Lakkautuspäätös aiheuttaa liikehdintää jo hyvissä ajoin, vaikka toiminta loppuisikin parin, kolmen vuoden päästä. Huolestuttaa, millaista liikehdintää muutos aiheuttaa jatkossa.
Riistavedelle on ollut vaikea saada lääkäreitä
Riistavedellä luvattiin säilyttää oma terveysasema, kun se liitettiin Kuopioon vuonna 1973. Terveysasema on ollut tähän asti osa Kuopion terveyskeskusta.
Ylilääkäri Pauliina Sulku Kuopion kaupungin keskiseltä alueelta kertoo, että pitkään Riistavedellä työskennellyt ainoa vakituinen lääkäri kuului Kuopion pääterveysaseman läntiseen tiimiin. Hän kuitenkin lopetti työt Riistavedellä, jonne on ollut sen jälkeen todella hankala saada lääkäriä.
Sulku on ollut ylilääkärinä Kuopion kaupungilla vuodesta 2018, ja tänä aikana Riistavedellä on välillä jouduttu ostamaan lääkärityövoimaa. Viimeksi siellä oli vakituinen lääkäri keväällä 2023.
Toisinaan Riistavedellä on ollut vuokralääkäri, mutta joskus lääkäriä ei ole ollut lainkaan. Jos lääkäri on ollut pitkällä lomalla, sijaista ei ole saatu. Riistaveden asukkaat ovat menneet yli 30 kilometrin päähän Kuopion pääterveysasemalle kaupungin keskustaan, jos asuinpaikkakunnalla ei ole ollut tarjolla lääkäripalveluja.
Tänä vuonna Riistavedellä ei ole ollut lääkäriä maaliskuusta lähtien.
– Osa-aikainen hoitajavastaanotto oli kesälomakauden alkuun asti. Riistaveteläisille palvelut on järjestetty nytkin Kuopion pääterveysasemalla.
Kielteinen palaute on loppunut
Sulku muistaa uransa alkuajoilta Kuopion kaupungilla, että riistaveteläisiltä tuli hyvinkin ärhäkkää palautetta ajanjaksoista, jolloin lääkäripalveluja ei ollut. He olivat tottuneet siihen, että asuinpaikkakunnalla on terveysasema.
Asukkaat vetosivat kaupungin lupaukseen säilyttää Riistavedellä oma terveysasema. Nykyisellään tällainen palaute on kokonaan loppunut.
– Olemme nyt yhteisessä hyvinvointialueessa, jossa potilaat voivat valita terveydenhuollon toimipisteen. Riistaveden asukkaat hakeutuvat usein Juankosken ja Kaavin terveysasemille, jotka ovat lähempänä kuin Kuopion keskusta.
Sulku sanoo hyvinvointialueen päätösten olevan pakon sanelemia. Lakkautetuille tai osa-aikaisiksi muuttuville terveysasemille on ollut tähän asti erittäin hankala saada työvoimaa.
– En osaa tarkemmin arvioida, onko uudistus hyvä vai huono, mutta se on varmasti tehty nykyisessä tilanteessa parhaan tiedon mukaan.
Liikkuvia palveluja Pirkanmaalle
Pirkanmaan hyvinvointialueella Pirhassa lakkautetaan Juupajoen, Kihniön, Kurun, Luopioisten, Mouhijärven, Punkalaitumen, Ruoveden, Sahalahden ja Kämmenniemen terveysasemat ja korvataan ne liikkuvilla palveluilla. Kokonaan suljetaan Viljakkalan terveysasema Ylöjärvellä.
Liikkuvien palvelujen pilotti on ollut jo aiemmin Punkalaitumen, Kuljun ja Luopioisten terveysasemilla. Potilaat ovat olleet siihen tyytyväisiä palautteen mukaan, kertoo Pirhan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen .
Huoliakin on esiintynyt. Erityisesti asiointimatkojen piteneminen sekä ikäihmisten ja erityisryhmien palvelut ovat nousseet esiin potilaspalautteessa. Myös ympäristönäkökulmat ovat mietityttäneet, kun matkat palveluihin kasvavat.
– Liikkuvat palvelut ovat vähän epäselvä käsite, jota meidän täytyy vielä tarkentaa. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä viestintään, koska potilaat eivät ole saaneet riittävästi tietoa näistä palveluista.
Osa henkilöstöstä on pitänyt muutosta myönteisenä, osa puolestaan on kokenut siinä haasteita. Keskustelua on käyty muun muassa siitä, ettei jokapäiväistä palvelua ole saatavilla terveysasemilla.
Myös positiivisia muutoksia on ilmennyt pilotin aikana. Osassa terveysasemia palveluvalikoimaa on monipuolistettu ja tarjottu sellaisia palveluja, joita ei ole aikaisemmin ollut.
Digiklinikka uudistaa palveluja
Pirha avasi viime toukokuussa digiklinikan, jossa terveydenhuollon ammattilainen on tavoitettavissa joka päivä kello 8–22. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 70 000, ja päivittäin palvellaan 500:aa potilasta.
Ruuhkautunut puhelinpalvelu terveysasemilla on helpottunut jonkin verran digiklinikan ansiosta.
– Vielä on tekemistä, että pystymme aidosti korvaaman fyysisiä käyntejä digitaalisilla palveluilla. Arvioimme jatkossa, miten voisimme hieman helpottaa käyntien painetta terveysasemilla erityisesti kasvualueilla.
Chat-palveluja on lisätty viime ja tänä vuonna paljon. Niitä on viety sinne, missä digiklinikkaa ei vielä ole. Chatia käytetään muun muassa aikuisväestön sosiaalipalveluissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa ja opiskeluhuollossa.
Digiklinikkaa suunnitellaan kehitettäväksi niin, että esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa osa asiakastapaamisista on digitaalisia.
