Kasviksia useammin syövät käyttävät enemmän terveyspalveluja
Runsaasti terveyspalveluja käyttäneillä oli muita useammin muun muassa sydän- ja verisuonitauteja.
Oulun yliopiston tutkimus paljastaa yhteyksiä elintapojen, elämäntilanteen ja terveyspalvelujen käytön välillä. Yllättäen enemmän terveyspalveluja käyttivät ne, jotka söivät useammin kasviksia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä suhteessa elintapoihin. Huomiota kiinnitettiin aamupalan syömiseen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttötiheyteen, leivästä saadun kuidun määrään, ruokavalion rasvan laatuun, vapaa-ajan liikuntaharrastusten kuormittavuuteen, unen määrään, tupakointiin ja alkoholin käyttöön.
Tutkimuksen mukaan naiset käyttivät terveyspalveluja miehiä enemmän. Runsaasti terveyspalveluja käyttäneillä oli muita useammin sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, masennusta sekä ylipainoa.
Tupakoimattomuus yhteydessä vähempään terveyspalvelujen käyttöön
Vaikka tutkimus osoitti naisten käyttävän huomattavasti useammin kasviksia verrattuna miehiin, kasvisten käyttötiheys oli yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön sukupuolesta riippumatta.
Koko elämän jatkunut tupakoimattomuus oli yhteydessä vähäisempään terveyspalvelujen käyttöön.
Sekä miehistä että naisista runsaasti terveyspalveluja käyttäneet söivät kasviksia keskimäärin useammin kuin vähän palveluja käyttäneet.
– Tulos voi viitata siihen, että motivaatiota elintapamuutoksiin saattaa syntyä vasta sairauksien riskitekijöiden konkretisoituessa vastaanotolla, kertoo päätutkijana toiminut ravitsemusterapeutti Saara Siltasalmi tiedotteessa .
Tutkimuksessa ei eroteltu ennaltaehkäisevien ja sairaudenhoidollisten palvelujen käyttöä. Kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että terveellisiä elintapoja noudattavat hyödyntävät enemmän ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.
Aineisto koostui yli 5 600:sta Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvasta henkilöstä. Heidän elintapojaan ja terveyspalvelujen käyttöään selvitettiin kyselyllä vuonna 2012 tutkittavien ollessa 46-vuotiaita.
Heiltä kysyttiin perusterveydenhuollon palvelujen käyntikertoja julkisessa terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa ja yksityisillä palveluntuottajilla kyselyä edeltävän vuoden ajalta. Taustatekijöistä selvitettiin muun muassa tutkittavien siviilisääty, koulutus ja työllisyystilanne.
