Terveydenhuolto

Kansantautien osuus pitkistä sairauspoissaoloista kolmasosa aiemmasta

Kehityksen taustalla ovat muutokset muun muassa elintavoissa ja elinoloissa.

Ulla Toikkanen

Vielä 1970-luvulla sydän- ja verisuonitautien sekä ruoansulatuselinten ja hengityselinten sairauksien aiheuttamien poissaolojen osuus oli 39 prosenttia alkaneista sairausrahakausista. Nyt niiden osuus on enää 12 prosenttia.

Kehityksen taustalla ovat muutokset elintavoissa, elinoloissa ja työn luonteessa.

– Tupakointi on väestötasolla vähentynyt, samoin kovien rasvojen käyttö. Hygieniataso on parantunut, väestö vaurastunut ja esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatu kohentunut. Sairauksia onnistutaan ennaltaehkäisemään aiempaa tehokkaammin, ja hoitotavat ovat kehittyneet, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren tiedotteessa .

Vuonna 1970 sydän- ja verisuonitautien, ruoansulatuselinten ja hengityselinten sairauksien vuoksi alkaneita sairauspäivärahakausia oli 168 350. Vuonna 2022 vastaava luku oli enää 36 970.

Lue lisää: Kansantautien riskitekijät ovat vähentyneet – paitsi lihavuus

Mielenterveyteen liittyvät poissaolot kasvaneet

Sydän- ja verisuonisairauksien osalta samansuuntainen kehitys toistuu työkyvyttömyyseläkkeiden tilastoissa. Kyseiset sairaudet ovat yhä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Niiden osuus alkaneista sairauspäivärahakausista on kasvanut 23 prosenttiyksikköä vuodesta 1970 vuoteen 2022.

Lue lisää: Väestön työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen uhkaa taloudellista kestävyyttä

Osin kasvua selittää muutos työn luonteessa. Työ oli aiemmin pitkälti fyysistä, nyt yhä useampi tekee kognitiivisesti kuormittavaa tietotyötä. Se haastaa työssä jaksamista.

Lihavuus ja liikkumattomuus huolestuttavat

Lihavuuden yleistyminen ja liikkumattomuus ovat huolestuttavia kehityssuuntia, jotka voivat aiheuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän sairauspoissaoloja. Ne lisäävät etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, mutta myötävaikuttavat myös sydän- ja verisuonitautien ja mielenterveyden häiriöiden määrään.

Lue lisää: PALKO hyväksyi suosituksen elintapamuutosten tukemisesta

Blomgrenin mukaan mielenterveyden häiriöiden osuus sairauspoissaoloista todennäköisesti jatkaa kasvuaan. Sairauspoissaolot etenkin ahdistuneisuushäiriön vuoksi ovat kasvaneet jo useamman vuoden peräkkäin.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030