Kaisa Juuso: Avuksi myös yksityissektori
Uusi sote-ministeri on kuullut hyvää omalääkäreistä ja omatiimeistä. Hyvinvointialueita ohjataan käyttämään niitä.
Paremmat Kela-korvaukset, palveluseteleitä ja ostopalveluita.
Ainakin nämä konstit ovat uuden sosiaali- ja terveysministerin Kaisa Juuson (ps) mukaan käytössä, kun hyvinvointialueita tuetaan julkisen terveydenhuollon vahvistamisessa ja hoitotakuun kiristymisessä.
Syyskuun alusta perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Hallitus ottaa yksityissektorin apuun, jotta tässä onnistutaan.
– Olemme lisäämässä yksityisestä sairaanhoidosta annettavia Kela-korvauksia, sinne tulee lisää rahaa. Lisäksi olemme kannustamassa hyvinvointialueita käyttämään yksityisiä lääkäripalveluita joko palveluseteleillä tai suoraan ostopalveluina.
– Pitää tosin huomioida, että yksityisiä lääkäripalveluita ei ole saatavilla joka puolella Suomea, lappilainen ministeri huomauttaa.
Ammatinharjoittamallia selvitetään
Sairaanhoitajataustainen Juuso suhtautuu myönteisesti omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimalleihin, joita on käytössä eri puolilla maata.
– Niistä olen kuullut hyviä kokemuksia, hän kertoo.
Hyvinvointialueita ohjataan käyttämään malleja hoidon jatkuvuuden vahvistamisessa.
Hallitus selvittää myös lääkärien ammatinharjoittajamallin hyödyntämistä.
– Ajatuksena on Tanskan malli, jossa lääkäri toimii ammatinharjoittajana ja huolehtii omasta potilasjoukostaan. Kyse on tavallaan perhelääkärimallista, jossa on koko ajan sama lääkäri. Lääkäri oppii tuntemaan potilaansa ja hänen on helpompi miettiä tutkimusten ja hoidon tarvetta. Uskon, että meillä on lääkäreitä, jotka olisivat tästä kiinnostuneita. Asia aiotaan nyt selvittää ja katsoa miten lainsäädäntö sen mahdollistaisi, Juuso sanoo.
Apua digipalveluista
Juuso kertoo liputtavansa vahvasti digitaalisten palveluiden puolesta.
Hän uskoo, että ne ovat yksi keino helpottaa hoitoon pääsyä julkisessa terveydenhuollossa.
– Etäyhteyden avulla voidaan hoitaa pienet ja yksinkertaiset vaivat näppärästi. Vaativammat tapaukset kutsutaan vastaanotolle ja tarvittaessa jatkohoitoon. Olen saanut paljon positiivista palautetta siitä, että digiklinikat oikeasti toimivat.
Juuso tuo esiin, että näin voidaan helpottaa myös lääkäripulasta kärsivien syrjäseutujen tilannetta, kun etälääkäri voi työskennellä eri paikkakunnalta käsin.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei vielä kosketa
Hyvinvointialueiden rahoitukseen hallitus puuttuu aikaisintaan vuonna 2025, kun kahden ensimmäisen vuoden tilinpäätökset ovat valmiita.
– Sitten näemme, kohdistuuko viime kaudella tehty rahoitusmalli tarkoituksenmukaisesti ja oikein. Hallitusneuvotteluissa ei haluttu muuttaa sitä vielä tässä vaiheessa, kun hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet. Ensin täytyy katsoa, miten rahoitusmalli toimii.
Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna 23 miljardia euroa, ja sen on ennustettu kasvavan hallituskauden aikana 4,5 miljardilla. Hallituksen tavoitteena on hillitä kasvua 1,4 miljardilla, jolloin nousu olisi 3 miljardia.
– Soteuudistuksen tavoitteena on ollut yhdenvertaiset palvelut ja kustannuskehityksen hillintä. Siihen tämäkin hallitus pyrkii. Haemme myös uusia vaikuttavampia tapoja tarjota palveluita. Hyviä käytäntöjä halutaan jalkauttaa hyvinvointialueelta toiselle, Juuso sanoo.
Ei henkilöstöä – ei palveluita
Ministeri Juuso pitää puutetta ammattitaitoisesta henkilöstöstä suurempana ongelmana kuin rahapulaa.
– Vaikka meillä olisi rahaa, niin ilman henkilöstöä palveluita ei pystytä tuottamaan, hän toteaa.
Edellinen hallitus teki muun muassa koulutuslisäyksiä ja tuloksien odotetaan realisoituvan tällä kaudella, kun hoitajia ja hoiva-avustajia valmistuu enemmän.
Tärkeää olisi houkutella muuta työtä tekevät alan ammattilaiset takaisin terveydenhuoltoon. Työolojen kohentamisella on tässä suuri merkitys.
Ammattihenkilöstön työnjako otetaan tarkasteluun. Lääkärien osalta se tarkoittaa ainakin sitä, että lausuntojen ja kirjallisten hallinnollisten töiden tekemistä pyritään vähentämään.
Juuso kertoo arvostavansa suomalaisia lääkäreitä ja uskoo heitä arvostettavan myös kansainvälisesti. Hän toivoo, että lääkärit pysyisivät kotimaassa ja että yhä useampi heistä tekisi kokoaikaista työtä osa-aikaisen sijasta.
Lääkärien koulutusmääriä Juuso kommentoi sen verran, että toivoo erikoistumisalaa pohtivien nuorten lääkärien harkitsevan erityisesti niitä aloja, joilla on pulaa erikoislääkäreistä.
